WC-remonttia

 

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, vai miten se menee...no joka tapauksessa, tänään on sellainen fiilis, että haluan jakaa wc-remppapohdiskeluja, mutta kärsivällisyys ei riitä visualisoimaan mitään hienoa arkkitehtuuripläjäystä. Eli koittakaa saada näistä kuvista jotain kiinni :)

Meillä on siis jo pidemmän aikaa ollut työn alla alakerran pikkuruisen vessan remontointi. Ostohetkellä vessa oli kasarikuosissa ja nyt se on lähinnä työkaluvarasto, mutta varmaan syksyn tullen otamme sen taas käsittelyyn. Miltei kaikki tarvikkeetkin ovat jo valmiina: takaseinä, joka on myös savupiippu, saa betonin värisen hiertopinnan (mieheni on jo tosi professional laastien kanssa!), lattiaan on ostettuna 6-kulmaista mustaa pukkilan laattaa, wc-istuimia meillä on kaksi, joista alas laitamme ehkä vanhan ido 59:n, enso-levyä löytyy (harmi kun ei ole mustaa), vanha peili ja lamppu ovat käyttökelpoiset ja alennusmyyntiallas on sekä hana. Sähköt on vedetty ja seinät on muistaakseni jo levytetty eli tarvikkeista puuttuu vain vedeneristys lattiaan, tapetit, kaappi ja kattovalaisin.  Kaappi valmistunee meidän autotallissa tarvittaessa, tosin kaappi ei ole välttämätön, jos yläkerran wc pysyy päähuussinamme. Tykkään ihan hurjan paljon lukuisista eri tapeteista ja vessaankin sellaista haluaisin, mutta mitenkähän ikinä osaan(mme) päättää, mitä sinne laitetaan!

Nyt on lämmintä sisällä, mutta muutama päivä sitten, kun oli kylmä ilma, oli mukava laittaa takkaan tuli ja neuloa sen lämmössä. Takkahuoneesta on pikkuhiljaa tullut melkeinpä suosikkipaikkani talossa.

Lattialistat puuttuvat edelleen, joten sitä ennen ei viitsi viedä sisutuspuolta pidemmälle. Tosin tässä taannoin ostin kaksi mainiota räsymattoa torilta, toinen keittiöön ja toinen tähän huoneeseen.

Kootut kesätarjoilut! Voisiko paljon hauskempaa olla kuin omassa pihassa herkuttelu :)

Retket Yyteriin, Reposaareen ja lähirannalle ovat jälleen kerran muistuttaneet, että kotimaanmatkailua ei kannata väheksyä - niin helposti kun kaipailen ulkomaan reissuja. Juhannuksen aika on mielestä aivan parhainta Suomen kesää!

Midsummer in Yyteri, Reposaari and the small beach nearby reminded me that the trips at your homeland are sometimes the best ones.  In my opinion it is the best season of the year now!

Viime viikonloppuna pääsin taas pitkästä aikaa remontoinnin makuun, tosin en kotona vaan siskon luona. Maalasimme pohjamaalin talon uuteen eteiseen ja samalla sain nautiskella mökkeilystä heidän ihanassa pienessä pihamökissä. Tutuksi tuli Ottossonin lämmin harmaa, joka tuntui oikein mukavalta maalilta. Voisin vaikka kotiinkin kokeilla. Siskon kanssa maalaus oli enemmän hupia kuin työtä, samalla kun oli kivaa jutella ja aika kului kuin siivillä!

Galway

Dalkey

Inis Oirr

Cliffs of Moher

Connemara National park

Carric-a-dere rope bridge (Northen Ireland) Tämä oli kyllä vähän liikaa turistirysä, mutta jännä paikka silti.

Giant's causeway (Northern Ireland) Kivimuodostelmista on tosin vielä mielenkiintoisempi esimerkki mielestäni Skotlannin Staffalla.

Inishmore

Glendalough

Connemara

Dublin

Koska kuvankäsittelyohjelmamme lisenssi on päättynyt, en taida vähään aikaan saada raw-tiedostoja käännettyä jpegeiksi blogia varten...Mies on työreissussa, joten halusin kuitenkin hyödyntää harvinaisen mahdollisuuteni (oma vika kun törsään rahani mieluummin muuhun kuin tekniikkaan :D) päästä miehen paremmin toimivalle tietokoneelle blogia päivittämään, siispä arkistojen kätköstä vanhojen pokkarikuvien merkeissä Irlannin top-11 nähtävyysvinkkini :)

Vielä muutama viikko sitten olin jonkinasteisessa pihakriisissä. Kaadatimme nimittäin kaksi isoa koivua, joista toinen kasvoi miltei talossa kiinni ja toinen naapureiden ulkorakennuksissa. Vaikka etenkin toisen kaatoon olin henkisesti varautunut jo pitkään ja tiesin, että ei ole mitään järkeä antaa niiden lahottaa ulkoverhoilua ja sammaloittaa kattoa, olin aivan yllättävän harmistunut pihalla tapahtuneesta muutoksesta. Myös sisällä talossa maisemat muuttuivat aika radikaalisti. Sen vuoksi antaisin vinkin muille, että jos on tällainen puunhalaaja kuin minä, kannattaa pihalla tehdä ennen puuhaan ryhtymistä useamman vuoden puunhoito- ja kaatosuunnitelma. Kannattaa miettiä, mitkä puut ovat näkymien, valon ja suojaisuuden kannalta oleelliset, ja jos jotkut on pakko kaataa, kannattaisiko kaataa vasta sitten kun on välttämätöntä ja sitä ennen antaa vaikkapa parin muun puun kasvaa isommaksi. Kannattaa myös tiedustella naapureiden puusuunnitelmista, sillä sen varaan ei voi laskea, että se naapurin puut aina suojaisivat näkymiä. Joten kannattaa siis olla omavarainen kauniissa puuyksilöissä. Myös se tuli huomattua, että vierekkäisistä puista se jäljelle jäävä saattaa muodoltaan olla vähän toispuoleinen, kun toisen kaataa. Puilla menee varsin kauan aikaa, ennen kuin ne kasvavat isoiksi, ja se seikka  on tällaisille visuaalisten asioiden perfektionisteille kuin minä vähän haastavaa.

Mutta nyt kun silmä on tottunut ja kaikki ihanat kasvit kukkivat, ei paha mieli enää vaivaa. Ehkä me kuitenkin pystymme tekemään myös muita kuin rumentavia toimenpiteitä tähän rehevään viidakkoomme :)