torstai 26. helmikuuta 2015

Viimeisimpiä



Tämän takin tein pinterestistä inspiroituneena. Lankana pehmoinen ja kevyt Novena. Opettelin tekemään i-cord-reunuksen, mistä tulikin heti mieluisa päättelytapa.


Jälleen yksi prinsessa Estellen takki, ystävän tytölle lahjaksi. Tämä valmistui tosin jo kuukausia sitten.

Joululahjoja. T-paitojen painoon inspis täältä eli ihanan picnic Tokyon sivuilta.

Hoitopöydän pussukat.


maanantai 23. helmikuuta 2015

Kerä



Isagerit

Langin Novena

Lisää Isagereja


Meillä on vauvan kanssa pari viikottaista harrastusta, kuviskerho ja vauvauinti. Ihan vain omiksi harrastuksikseni luettavia juttuja ei oikeastaan ole kuin neulonta, ompelu ja leivonta tällä hetkellä. Pinterestin selaamista yöllä vauvan herätessä en siis laske harrastukseksi :D Melkein harrastukseksi voisin laskea lankakauppa Kerässä käymisen - menen siis vauvan uniajan lähellä sinne neulomaan,  ihailemaan lankoja ja häiritsemään Jonnan ja Marian työntekoa. Välillä tietysti ostankin uusia lankoja.

Siellä on kivaa!!!! Välillä ihan nolottaakin, kun mietin, että käyköhän siellä kukaan muu niin usein neulomassa. Enhän mene Prismaankaan pyörittelemään lihapullia ja kuorimaan perunoita silloin kun tekee mieli kokata seurassa. Mutta se vaan on niin viihtyisä paikka, Jonna ja Maria ihania tyyppejä ja hetket kun saa neuloa tai jutella neulomisesta sun muusta ovat arkipäivän suola. Sellaista maman spesiaaliaikaa. Vauva on aina ollut tervetullut myös ja hyvin hänkin siellä viihtyy, liekö ison ikkunan takana huristelevat autot ja tallustelevat ihmiset syynä. Itse asiassa aika monta kertaa päiväunia ei ole tullut, kun pojalla on niin kivaa. Silloin ei tosin kovin montaa riviä neulota.

Samassa haluaisin esitellä tämän hetkiset lempparilankani, Isagerit ja Langin Novenan!

perjantai 20. helmikuuta 2015

Lappiteemalla synttäreiden viettoa





 Viikko sitten järjestin miehelle pienet 40-vuotissynttärikemut ja teemaksi kehittelin hänelle tärkeää Lappia. Tarjolla oli mm. tunturikakkua autiotupineen ja revontulineen, kampanisuja, valkosuklaamutakakkua, tulivuorikeksejä ja lohipasteijaa. Illan päälle vielä grillasimme nakkeja takassa. Mukavaa oli, joskin nuupahtamiseni kaiken sen touhuamisen kanssa näkyy nyt hurjana kaaoksena ympäri taloa :D

perjantai 13. helmikuuta 2015

Sohva tuli taloon






Tässäpä uusi sohvamme!
Kaikille sohvaselkkaustamme seuranneille tilannepäivitys: meillä on sohva!! Niin ikävä asia kuin se onkin, läheisen Kodin 1:n loppuunmyynti tuli sopivaan saumaan meidän olohuonettamme ajatellen. Vaikka itse suunnittelutyötä tekevänä arvostankin huolellista suunnittelua sekä viimeisteltyjä yksityiskohtia ja mielelläni niistä maksaisin (ainakin teoriassa), on pakko tunnustaa, että sohvan valintaa helpotti se, että näitä sohvia olisi saanut kahdeksan Muuton Restin hinnalla. Liiskattu peruna olkapäällä tulin siihen tulokseen, etten halua jäädä lapseni mieleen äitinä, joka hysteerisenä vahti, ettei superkalliilla sohvalla piereskellä tai tehdä muuta kuin istuta selkä suorassa puhtaiden vaatteiden kera. Joten vaikka olisinkin töissä tienaamassa, tämä olisi ollut valintamme silti. Mutta iloitsen ihmisistä, jotka osaavat suunnitella kauniita (=kalliita :D) huonekaluja ja niistä, jotka myös ostavat niitä ja osaavat käyttää siististi! No ei vaiskaan, tykkään meidän huonekaluista, vaikka ne pääosin ovatkin hintaluokkaa SPR:n kontti. Onneksi tykkään vintagejutuista.

Ensin kun huonekalu tuotiin sisälle, ajattelin, että onkohan tuo vähän ruma ja tuntui, että se oli kuin bodari taitoluistelijoiden seurassa jos muita huonekalujamme miettii. Mutta se on tosi oivallinen! Sellainen koko perheen lempparihengailupaikka :)

Meidän 8-kuukautinen





Viime viikot on tullut puuhattua niin kaikennäköistä, ettei blogin puolelle ole kerennyt. Mutta jotta ehdin kertoa meidän 8-kuukautisesta, pitää postata nopeasti, koska kohta hän on jo 9 kuukautta! Menneen kuukauden aikana poika on taas tullut isomman pojan oloiseksi. Jotenkin tuo istumisen oppiminen on tehnyt hänestä vähemmän vauvamaisen. Kontata hän ei osaa, mutta liikkumiseen hän on keksinyt muita konsteja, kuten äidin hyödyntämisen. Mutta siitä ei enempää, koska pelkään, että taas kehitän aihetta päivittelyyn, että passaan beibeä liikaa. Mutta eiköhän hän asiat lopulta opi, vaikka minä hänen äitinsä olenkin :D  Erityisiä ihastuksen kohteita pojalla on edelleen portaikot, mikrot, kitarat ja kissat. Kännykät, pankkikortit ja avaimet ovat myös tavoiteltuja tavaroita. Lempparimakuja ovat päärynä ja appelsiini, ulkoilu, musiikki ja äänien tuottaminen on mieluisaa ja tekemääni japaninallea halitaan aivan erityisesti. Ai niin, ja viikko ekasta hampaasta puhkesi toinen alahammas, vähänkös söpön näköistä!

8-kuukautispäivää vietimme oman vauvani, ystäväni ja hänen vauvansa kanssa Naantalin kylpylässä. Olipas mukava irtiotto arjesta, lämmintä vettä ja hienoja paikkoja! Kesällä olisi mukava käydä kaupungissa uudestaan.


tiistai 13. tammikuuta 2015

Pimp my sohva

Yleensä tänne blogiin haluaa elvistellä kaikista onnistuneista tuunausprojekteista, mutta jospa rehellisyyden nimissä kertoisin kerrankin myös yhdestä häpeällisemmästä tapauksesta, joka ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Mahtipontisen projektin olin jo mielessäni nimennyt tyyliin "pimp my asko to muuto". Muuton Rest-sohva on siis tämän hetkinen unelmien sohvani, sillä se täyttäisi kaikki vaatimukseni koosta, ulkonäöstä, istumismukavuudesta ja siitä, että siihen mahtuisi löhöämään muutkin kuin isäntä. Se vaan maksaa ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin tällä kotiäitibudjetilla olisi mahkuja siihen sijoittaa ja sitten harmittaisi kun pikkuisemme puklaisi tai piirtäisi siihen. Pitkän pohdinnan ja miehen antaman luvan jälkeen keksin, että koitan päällystää tämän 12 vuotta vanhan askosohvan ja ostamme paremman sitten kun olen taas töissä. Visionani oli, että siitä tulisi sinisen sijaan harmaa kangas ja että muotoilisin vanulevyjen avulla sen käsinojat vähemmän ysäreiksi. Ostin Kodin1:n alesta superedullista vaaleanharmaata puuvillakangasta ja valtavalla innolla ryhdyin purkamaan päällisistä vetoketjuja  uudelleen käytettäviksi. Sitten vasta huomasin, että ei vitsit, tämä uusi kangas on kyllä vaaleanviolettia, se oli vain kaupan valaistuksessa näyttänyt harmaalta. Sen jälkeen kävin Prismasta ostamassa harmaata pesukoneväriä, ja ompelin tyynyjen päälliset valmiiksi. Koska olen ollut armottoman väsynyt ja vauvan päiväuniajat ovat rajalliset, leikkasin kankaat sittenkin vanhojen päällisten mukaan ja  kaasutin ompelukoneella menemään vähän turhankin lujaa. Istuinpäällisistä ei tullut yhtään muutomaisia ja värjäyksen jälkeen meillä oli vain neljä huonosti ommeltua mustikansinistä kangaspussia, tuhotut vanhat päälliset, tummansininen runko ja lyttään painuneet selkänoja- ja istuintyynyt. Into fiksailla käsinojia laantui viimeistään värjäysvaiheessa. Pyytelin kyllä anteeksi mieheltä, että tuhosin hänen sohvansa lopullisesti.


Seuraava vaihe oli siis huonekalukauppakierros. Hakusessa on sopivan hintainen ja kokoinen, kivan näköinen ja sopivan muhkea sohva vastapainoksi muuten siroille huonekaluillemme. Sellainen koko perheen löhöpaikka, jossa olisi kuitenkin kohtuullisen hyvä istua.


Mies bongasi Kodin 1:estä Dione-sohvan, minä taas olin laskeskellut, että Annon palasohvan saisi alle 400 eurolla. Dione olisi aika kohtalainen istua, mutta melko tyyriiseen hintaansa nähden sen ulkonäössä on kuitenkin minun silmääni jotain häiritsevää. Anno taas oli vähän liian kova löhöilyä ajatellen.

Sitten ehdotin Ikean Nockebytä, ennen joulua se olisi ollut tarjouksessa alle 700 e ja siinä on pussijousitetut tyynyt, mikä tekee siitä lokoisamman löhötä. Miestä puolestaan tökki sen verhoilun hinta-laatusuhde.


Sitten kurvattiin Finnlandiakalusteeseen, josta löytyi tällainen sohva. Koska meillä on tietyt rajoitteet sohvan koolle, olisi kuvan mallia pitänyt modifioida. Tämä ylittäisi budjetin, mutta täytyy sanoa, että tässä huomasi selkeästi laatueron edullisempiin sohviin. Pussijousitetut ja höyhentäytteiset tyynyt olivat suorastaan autuaalliset istua, ja puisilla jaloilla ulkonäkökin olisi ok, joskin tykkäisin vielä enemmän, jos runko olisi ohuempi, jolloin sohva olisi pehmeän näköisen lisäksi ilmavampi. Mutta sohva olisi Suomessa tehty, mikä ainakin minulla herättää enemmän halua laittaa sataset likoon.

Eilen aloin taas pohtia budjetimpia vaihtoehtoja. Jospa panostaisimme sitten kun on taas enemmän rahaa, koska ei ole kiva pistää monta sataa euroa johonkin semikivaan. Kävin läpi huutiksen ja torin valikoimat ja piipahdin SPR:n Kontissa. Jospa laittaisimmekin meidän vintagesohvan pääsohvaksi ja ostaisimme kakkossohvan paikalle jonkun, jonka voisi sitten myöhemmin sijoittaa jonnekin muualle talossa. Tämä rottinkinen 30 euron sohva oli mieluisin siitä valikoimasta, tosin sekin vaatisi taas pientä verhoilua. No meillähän piisaa liilaa puuvilllaa. Miehen mielestä tämä on terassikaluste, joten seikkailumme sohvakaupoissa jatkuu.


No uudella reissulla  sitten ajeltiin vähän tyyriinpiin myymälöihin eli Vepsäläisen ja Iskun valikoima tarkistamaan. Ulkonäön puolesta meille olisi Vepsäläiseltä kelvannut melkein mikä vain huonekalu, ne on aaah niiiiiiiiiiin ihania, mutta tuo ylin ja toiseksi ylin olivat oikeastaan ainoat, mikä menisivät budjettiin ja ulkonäön puolesta sopisivat meidän olkkariin melkein ärsyttävänkin hyvin. Nolotti vaan koko ajan kysellä halvimpien verhoiluvai
htoehtojen hintoja ja varoa, ettei vauva kuolaisi kalliiden sohvien päälle. Jos sen valitsisimme, jäisimme edelleen vaille löhösohvaa eli siitä tulisi varmaan välivaihe ennen sitä laiskanlinnaa. Iskussa oli samanhenkinen vähän muhkeampi sohva, jolla oli kyllä kiva istua, mutta sen verran kapea se oli, että emäntä tippuisi lattialle, jos isännän viereen yrittäisi. Nuo napit ja jalkojen malli ovat ihan tosi kivat! tykkään! Mutta tulisiko olkkarista sitten liian retrokeskeinen...vaikka meillä onkin paljon 60-luvun tuotantoa, olen kuitenkin pohjimmiltani ensisijaisesti muotoilukeskeinen. Tulisi ehkä tylsän näköistä, jos kaikki olisi liiankin hyvin yhteensopivaa.

Iskussa oli myös alennuksessa alla oleva sohva, joka olisi edullisempi versio pussijousitetusta ja höyhentäytteisestä sohvasta. Tähän saisi jalat vaihdettua, muttei muistaakseni puisia pyöreitä vaan sellaiset kantikkaat, jotka taas vievät mieleni kaukaiselle 90-luvulle.


Vielä bonuksena askon sohva, jossa oli ulkonäössä jotain kivaa ja istuminenkin hauskaa.

No joo, tulipa sepustus. Ollaan varmaan ilman sohvaa kunnes palaan töihin :D Ja ehkä sen jälkeenkin kun ei osata tehdä valintaa ja kuitenkin ryhdytään edelleen piheiksi eikä hankita sitä mikä eniten himottaa. Tai pelätään niitä oksuja, pisuja ja piirustuksia.

perjantai 9. tammikuuta 2015

Vuosi 2014















 Vauvan nukkuessa kävin hetken läpi viime vuoden valokuvia ja tuli mieleen, että olipa vain erilainen vuosi! Sekin vuosi, kun ostimme talon ja vietimme häitä, oli niitä mieleenpainuvia, kuten myös ne vuodet, joista osan olen asustellut ulkomailla. Lyhyesti voisin kiteyttää, että viime vuonna olin raskaana, tein mieheni kanssa ikimuistoisen reissun Japaniin ja tulimme vanhemmiksi pienelle pojalle, johon olemme saaneet nyt kuluneet kuukaudet tutustua. Järjestimme nimijuhlapippalot, remppasimme alakerran vessan ja olohuoneen sekä teetimme uuden katon. Pari vuotta sitten istutetut karhunvatukka ja pioni tuottivat lopultakin satoa ja kukkia. Olen neulonut paljon, tutustunut uusiin ihmisiin. Samalla sekä oppinut että unohtanut itsestäni asioita. Millainen vuosi teillä muilla on ollut?