Olohuoneeseen tapettipohdiskeluja

Sopiskohan kukille kaveriksi?

Ah, tämä on ihanin (ja varmaan myös kallein) tapetti ikinä!  Ongelmana vaan kun mies ei siitä tykkää.

Tapettitalon mainoskuva

Tapettitalon mainoskuva

Tässä olkkari huonekalujen tyhjentämisen jälkeen....

...niin olikos tämä rempan tarpeessa? :D

Tämä on tupakista jäänyt

Olohuoneremppa etenee mieheni huhkiessa kaiken vapaa-aikansa. Itse olen aika sidottu vauvaan, enkä ole kuin vähän osallistunut pojan nukkuessa päiväunia.Miehen vauhti on kuitenkin sen verran kova, että kohta pitäisi tehdä päätöksiä tapettien suhteen kun tilausajatkin saattavat olla pitkät. Vaan onpas vaikeaa! Olemme pohtineet kukkatapetin säästämistä, mutta mieli on avoin myös muille vaihtoehdoille. Tapetin kannalla kuitenkin ollaan kun se jotenkin tuntuu olevan osa talomme luonnetta. Keväällä kun valitsimme vessaan tapettia, selasin kirjoja olohuonettakin ajatellen. Hyvä juttu, nyt olisikin vauvan kanssa hankalampaa!

5 kuukautta!

Meidän pojulle tuli eilen viisi kuukautta täyteen! Pojan neljäs kuukausi oli täynnä uuden oppimista ja pikkumiehen ihmettelyä. Koliikki-itkut loppuivat kun poika oli reilut kolme kuukautta, sitten itkettiin rokotteita ja sitten useampaa flunssaa. Huomenna vauva saa uuden satsin rokotuksia ja voi kun toivon, ettei pienen tarvitsisi taas olla kipeä! Poika on päivisin useimmiten tosi iloinen kaveri ja tuntuu, että mitä enemmän tulee ikää, sitä hauskemmalta vauvaelämä näyttää. Ollaan aloiteltu kiinteiden syömistä, mutta toistaiseksi pojan mielenkiinto on äidinmaidossa. Ehkäpä syömisen herkkyyskausi ei ihan vielä ole meidän lapsella? Öisin heräillään tätä nykyä pahimmillaan tunnin välein ja huomaan monesti aamuyöstä olevani niin tokkurassa, etten meinaa edes tajuta, mistä etsiä pinnasängyssään itkevää poikaa. Viime viikolla opittiin mahalle kääntyminen, lattialla leikkiminen on jo vähän kivempaa ja rattaatkin taas kelpaavat kulkupeliksi. Suuria hupeja ovat hetket kun isi tulee töistä, äidin kanssa leipominen, kylpeminen ja kaikenlainen hassuttelu. Poika osaa sanoa isi ja äiti (joo ihan oikeasti!) ja suurimmasta ilosta kerrotaan pienellä kirkumisäänellä ja hekotuksella.

Meillä oli myös peijaiset eilen, mies sai jänöpupun saaliikseen ja sitä hänen metsästystovereiden kanssa maisteltiin. Huvittaa, kun omassa perheessäni metsästys on ollut vieras asia, näissä hormooneissani en kestänyt edes mennä katsomaan raatoa. Lapsena näin ensimmäisen kerran jänissaaliin kaverin autotallin seinustalla ja  itkuhan siitä tuli. Metsästys kun oli tuttu vain Topista ja Tessusta sekä Bambista ja ennen mieheeni tutustumista lapset aseiden kanssa vain kuvista, joissa on afrikkalaisia lapsisotilaita. Huh, kyllä siinä taitaa äidin sydän särkyä kun meidän pojalle joku ensimmäisen kerran antaa oikean pyssyn käteen! Metsästysperheissä näkökulma on tietty niin erilainen, että asenteelleni varmaan nauretaan...

Talvi on selvästi tulossa ja puin tänään pojalle ekan kerran paksummat toppavaatteet päälle. Kaivoin omatkin naftaliinista vaikka tuntui, että vastahan ne sinne säilöin :D Käsityörintamalla uutta on virkattu kärpässieni ja vielä keskeneräinen takki. Uutta on myös tuo ihana lehti sekä
 olohuoneremontin alku, aika jännää. Katsotaan mitä siitä kehkeytyy!

Neulevaatteita

Serkuilta peritty Ruskovillan myssy on ollut solmittavista myssymalleista meidän pojalle aivan paras ja on se tosi söpökin. Neuletakin olen tehnyt omalla ohjeellani ja siitä tuli vähän liian leveä. Mutta väri sopii yllättävän hyvin eri vaatteiden kaveriksi ja lankana käytin Hjertegarnin Baby alpacaa, joka ei ainakaan vielä ole nyppyyntynyt.

Tuosta Ubangin bodin kuosista tykkään tosi paljon, mutta malli on ihan käsittämätön - ostin gollegematskua olevan bodyn varmuuden vuoksi 9 kk kokoa meidän solakalle 4 kuukautiselle ja silti tiukan ja hihansuista kapean vaatteen pujottelu on tosi vaikeaa. En usko, että 9 kuukautiselle tuota saa enää päälle. Bodyn suunnitellut ei ole varmaan koskaan pukenut vauvaa!

Unipussia on tullut käytettyä yllättävän vähän. Silloin kun poika oli liikkeissään rauhallisempi, oli liian kuuma pitää sitä ja nyt tuntuu, kuin pikku mustekalaa sinne pujottelisin :D

Tässä yläkuvien neuletakki vähän paremmin kuvattuna. Neuloin pojulle Susie Haumannin ohjeella Isagerin langasta ballongebyxorit (pallobögät?) mutta ne näyttivät pelottavan paljon mekolta sitten kun olivat vauvalle puettuna. Ajattelin, että neulon pidemmät henkselit ja käytän vasta vähän isommalla vauvalla niitä, jolloin ehkä jalka-aukot ovat silloin kapeammat. Housut neulottiin 2,5 puikoilla ja niissä oli aika väsääminen, joten en haluaisi jättää käyttämättäkään. Pilkkupaidan on äitini ommellut ja se on ollut lemppareitani.

Pojan mielipide pöksyistään ja photo shootista :D

Lakki on ostettu ja serkkupojan vanha, nyt en muistakaan valmistajaa, mutta neuletakin tein jo ennen kuin vauvan sukupuoli oli selvillä. Ajattelin silloin, että kyllä vauvalle aina pitsineule käy, vaikka olisikin poika, mutta ehkäpä johtuen siitä, että poika on niin isänsä näköinen, tuntuu pikkuisen hassulta pukea sitä. Olen kyllä käyttänyt takkia, mutta silti tuntuu kuin pistäisin J:lle pitsitakkia päälle :D

Tässä paljon käytetty Suuren Käsityön Prinsessa Estellen (sori poju!) takin ohjeella neulottu takki. Olen neulonut näitä jo kolme ja tykkään tosi paljon mallista! Housut oli Dropsin ohjeista mukaillut ja niitäkin tuli pidettyä, mutta ovat nyt pienet. Lankana oli muistaakseni joku Gjestalin vauvalanka, joka on nyppyyntynyt ärsyttävästi.

Susie Haumannin ohjeella ja Isagerin langalla neulotut sukat. Malli on mieleinen ja lankakin ihanaa neuloa, mutta harmi kyllä sukat näyttivät jo parin käyttökerran jälkeen aivan virttyneiltä. Olisinpa ymmärtänyt valita pienemmän puikkokoon niin olisi tullut napakammat!:(

Kidscasen neulepaita on tosi söpö, mutta koko on pienempi kuin paidassa sanotaan. Tai sitten olen vain kutistanut sen pesukoneessa...

Jo pidempään on pitänyt tehdä postaus pojan villavaatteista eli miltä ne kaikki tuotokseni ja hankintani sitten näyttävät päällä ja mitä neuleohjeita voisin suositella. Tässä siispä jotain ajatuksia!

anteeksi muuten postausteni taso, nämä ovat aika pikaisia sessioita. nytkin tuli pojalta pissa syliini.

Synttäreiden kunniaksi ihana mieheni lupasi, että saan tilata Aasiasta kankaita! Olen ihan fiiliksissä selannut eri nettiputiikkeja, mutta tullut siihen tulokseen, että taidan tilata kankaat Britanniasta, jolloin postikulu- ja tullimaksuasiat ovat helpommat.

Tällä hetkellä kiinnostavimmalta vaikuttaa M is for Maken valikoima, tosin sieltä ei saa niitä kivoja lastenkankaita, joita Japanista ostimme. Sieltä saa kuitenkin mm. Kokan kankaita, joista voisin vaihteeksi ommella vaikka itselleni pari imetykseen soveltuvaa vaatetta. Nettikaupoissa on harmillisesti tosi vähän japanilaisia trikookankaita tarjolla, niistä kun saisi pojalle tehtyä kaikkea kivaa! Pojan juttuihin olenkin vähän harkinnut tilaavani Viljamin puodista trikoota. Mutta jos jollakulla on kokemusta aasialaisista nettikangaskaupoista niin vinkatkaa! Olisin tosi kiitollinen :)

Alle keräsin M is for maken valikoimasta "muutaman" kiinnostavan kankaan (muitakin kuin japanilaisia). Voi apua, miten oikein osaan tehdä tilauksen?