Vauvan takki

Sain mieheltäni joululahjaksi tosi kivan Ihanimmat vauvaneuleet-kirjan, jonka on tehnyt What to knit when you're expecting-blogin pitäjä. Kirjassa on sama idea kuin blogin nimessä eli siinä on neuleohjeita raskauden eri vaiheiden ajankuluksi. Ainakin minä löysin monta mieleistä ohjetta kirjasta.

Tein heti joululoman ratoksi tuon neuletakin, josta tuli ehkä söpöin juttu, mitä olen koskaan onnistunut neulomaan.

Joululomailu on ollut mukavaa puuhaa ja olen nautiskellut siivotusta kodistamme, lukemisesta, neulomisesta ja ulkoiluretkistä. Ja monesta muustakin aivan erityisellä tavalla, sillä en ole sunnuntain jälkeen oksentanut! jihuu! Meille on tulossa kevätvauva, :) mikä on ihana asia, mutta raskaus on saanut voimaan huonosti syyskuun lopusta saakka. Oksennettua on tullut paljon (viikolta 6 viikon 18 puoliväliin joka päivä :P), joten voimat ovat olleet aika vähissä. Jopa neulominen sekä blogien lukeminen ja kirjoittaminen on tuntunut ylivoimaiselta. Edelleen huono olo tulee jos ruokailuväli venyy ja koko ajan on sellainen lievä öklötys, mutta toivon kovasti, että oksentelukausi olisi nyt takana päin, eikä palaisi maanantaina kun menen taas töihin. Joka tapauksessa mieltä ilostuttaa kovasti se, että mini potkii jo niin, että paidan läpi näkyy! Saa tuleva iskäkin siitä vähän osansa :D

Aatonaatto

Työtoveri järjesti joulukuusisafarin maatilallaan, joten saimme valita mieleisen joulukuusen monista vaihtoehdoista jo hyvissä ajoin. Huippua, kun joku haluaa vapaaehtoisesti ilahduttaa näin joulun lähestyessä - voiko paljon hauskempaa lahjaa edes olla kuin joulukuusi? Yöllä oli sopivasti satanut lunta ja nautin maaseudun maisemista ja jouluun virittymisestä ihan tosissani. Kotona piti vielä kaiken hyvän päälle kuunnella pari joululaulua ja syödä vähän porkkanalaatikkoa :)

My workmate arranged a Christmas tree safari at his farm. What could be nicer gift than a Christmas tree? :) We chose this one in the picture. Now I'm really getting into Christmas mood!

Liesituuletin

Liesituuletin pois päältä...

...ja päällä

Tämä Savo-merkkinen liesituuletin oli meidän keittiöön ihan paras ratkaisu. Sen saa kokonaan piiloon silloin kun ei tarvitse saada käryjä pihalle.

keittiö edistyy!

 Remonttirintamalta väliaikatietoja: toiselle puolelle saimme kaikki yläkaappien ovet kiinnitettyä ja tiskipöytäpuolellekin osan. Miehellä on myös muihin puuttuviin osiin lakkaukset ja puuntyöstöt meneillään. Yläkaappien ovet teimme levypinkan kahdesta viimeisestä levystä, jotka olivatkin laadultaan hieman muita levyjä huonompilaatuisia (isojen levyjen valikoiminen pienessä autotallissa ei ole kovin helppoa!). Mutta eikös näytä silti ihan hyviltä, vaikka loimut puuttuvat alaovien tapaan? ja lakkapinta on ihan priimaa, pakko kehua mun miestä, J on aivan paras puuseppä ikinä!

Valmiiksi tuli myös syksyn ensimmäinen joululahja kummipojista nuorimmalle. Ohjeena oli Tiinan Pilvenreunalla-takki sovellettuna toiselle lankatyypille.

Kitchen is making some progress! and I finished my first Christmas present this year.

Pispalassa oli viime lauantaina Euroopan rakennusperintöpäivään liittyvä avoimet ovet-tapahtuma. Retkemme starttasi uittoyhdistyksen talolta, jota parhaillaan rempataan perinnerakennuskeskukseksi. Tosi hyvä mieli, kun tämä talo, jonka tulevaisuudesta olin pitkään kovin huolissani, on nyt saanut väriä päälle! Jos oikein kuulin, maali on Virtasen tehtaan neljän öljyn maalia.

These are my photos from an open house event last week in Pispala.

Sama tupa sisältä.

Tämä on mun miehen lisäksi söpöintä, mitä olen pitkään aikaan nähnyt, nimittäin Tikkarikauppa Mäkikadulla. Muhun iskee aina ihan kympillä kaikki lilliputtijutut!

The lollipop shop at Mäkikatu

Ja sama ulkoa...vertaa oviaukon kokoa viereiseen! jopa minä jouduin kumartumaan :D

The same outside. Check the size of the door!

Yksi opiskeluajan kodeistani on tässä. Suorastaan rakastin tätä! Joka aamu sain herätä katsomaan Pyhäjärveä ikkunastani.

My ex-home. I loved it!

Tämä on hieno, sinnikkäällä työllä rempattu koti. Tapahtuma oli  tosi inspiroiva ja kiitollinen mieli on kaikille, jotka uskalsivat päästää tuntemattomat ihmiset koteihinsa.

I feel very thankful to those people who let us see their inspiring homes :)

Nämä kuvat on muuten otettu aikaisemmassa postauksessa ihailemallani Pentax Q:lla...Mies oli kuullut haaveeni ja sain sen jo vähän etukäteen synttärilahjaksi :)

 Kesälomareissulla näimme jossain Sevettijärven ja Sodankylän välillä myynnissä puusta tehtyjä kärpässieniä, mutta automme oli ladattu niin täyteen tavaraa, ettei sellaista voitu hankkia. Mutta ihana mieheni lupasi sahata pihakoivusta jääneestä pöllistä meille oman tatin. Ja niin hän tekikin! Siinä säilyy mukava muisto puustamme. Valmiin sienen maalasin kärpässieneksi, vaikka aika herkullisen näköinen se oli puupinnallakin.

My husband made this mushroom from the birch tree which we had in the garden but were forced to cut down earlier in the spring. Now we can keep a little memory from the tree!

Pentax Q...

...ja sen ihanainen konjakin värinen nahkakotelo

Viikon takaisesta huutokaupasta ostimme myös pari hauskaa vanhaa kameraa , joista varsinkin toinen (yläkuvassa) on tosi hieno. Siinä on nyt filmi sisällä, joten pian saamme varmaankin nähdä, mitä sillä saa kuvattua! Huutokaupassa oli yllättävän korkea hintataso. Ehkä tavarat olivat sen arvoisia, mutta ainakin itsellä olisi pitänyt olla vähän suurempi into niiden omistamiseen, että olisin ollut valmis maksamaan enemmän. Niinpä tyydyimme ostamaan vain halvemman pään juttuja, kuten kuvassa olevan lasisen valaisimen kymmenellä eurolla. Nyt meillä on kyllä lamppuja enemmän kuin pistokkeita, mutta ehkä tässä rempan myötä lamput vielä löytävät paikkansa. Huutokaupassa on yleensä ottaen muuten tosi vaikea olla menemättä siihen kilpaluviettiin, joka väkisinkin tulee, kun joku toinenkin haluaa samaa esinettä kotiinsa mukaan!

Tuo uusi vanha kamera on jonkinlainen korvike himoitsemalleni Pentax Q-kameralle, ainakin visuaalisessa mielessä. Pentax K-5, joka on ainoa digikamerani tällä hetkellä, on sitä paitsi aivan loistava laite! Aikanaan pulitin siitä pitkän pennin, mutta se on ollut sen arvoinen. Tykkään erityisesti sen kohtuullisen pienestä koosta, säänkestävyydestä ja hyvistä ominaisuuksista hämäräkuvauksessa, enkä ihan välttämättä edes tarvitsisi pienempää pokkaria kaveriksi. Mutta joissain tilanteissa kaipaan kevyttä kameraa, jonka saisi paremmin mahtumaan käsilaukkuun ja joka olisi vähän vähemmän huomiota herättävä (erityisesti töissä maastokäynneillä kun ei ole aikaa selittää kaikille vastaantulijoille, etten ole lehtikuvaaja tai infoa keräävä omakotiryöstäjä). No jos siis ostaisin pokkarin, olisi se varmastikin tuo Pentax Q jo ihan vain senkin takia, että siihen saa niin superhienon konjakin värisen nahkakotelon. Tai ehkä ostaisin sen juurikin sen takia. Aah, rakastan konjakin väristä nahkaa! Joskus tulee mieleen, että mitäkön miehen kamerafoorumikaverit tuumaisivat jos menisin teknisten hifistelyjen sijaan perustelemaan jokin kameran ylivertaisuutta vain sillä, että sen kotelo on parempi, kuin muiden kameroiden kotelot? :D Tosin tuo kyseinen pokkari vaikuttaa myös muuten tyylikkäältä ja toimivalta, mutta ehkä tällä hetkellä kuitenkin tarvitsen enemmän uusia tapetteja olkkariin ja kattoremonttia, joten fiilistelen toistaiseksi tuolla vanhalla filmikameralla :)

Tässäpä vielä linkki Pirkanmaalla toimivan huutokauppayrityksen sivuille : http://www.piijuska.net/

We were in an auction last week and found some nice things like old cameras, a lamp and a juice squeezer. The other one of the cameras helps a little bit my enthusiasm into cameras with a leather case (but only a cognac color). So if I would buy a compact camera - despite I already have a really nice SLR- I would choose a Pentax Q especially because of the leather case it has.

Lauantaina olimme huutokaupassa ja pitkän odotuksen jälkeen saimme huudettua sen, mitä lähdimmekin hakemaan: mehupuristimen. Ainoa vain, että ennen puristimen huutoa tuli huudettua kaikennäköistä muuta pientä hetken mielijohteesta. Mutta niistä myöhemmin.

Saimme siis himoitsemamme puristimen ja toki sitä piti heti pesun jälkeen ryhtyä testaamaan. Into oli suuri, mutta täytyy myöntää, että lopputulokseen olin vähäsen pettynyt, ja puristusprosessimme tarvitsee vielä hienosäätöä. Omenat olisi pitänyt pilkkoa pienemmiksi, sillä se lisäisi mehun määrää. Sen vinkin googletin vasta kun ihmettelin, miksi mehua oli tullut niin kumman vähän. Toinen ongelma on meidän omenalajikkeemme, se nimittäin on tosi jauhoinen, eikä erityisen mehukas. Ja kolmanneksi, mehu maistui yllättävän kitkerälle. Mutta jatkamme harjoituksia! Ja komea tuo puristinkin sentään on.

Tämä on niin hauskaa, että pakko jakaa fiilistelyä muillekin. Olen jo pitkään hakenut netistä hyvää väripalettigeneraattoria ja nyt jonkun blogin kautta sellainen löytyikin! Eli http://letschipit.com/

Vaellusreissulla pohdiskelin, että mitäpä jos olohuoneen värimaailman teemaksi kehittelisi jotain Lapin tuntureista ja Irlannin nummista, niissä kun on värit, jotka ainakin luonnossa saavat mielen lepäämään. Tällä generaattorilla voi helposti kokeilla, että onko ajatus mieleinen sittenkään. 

From the link above you can find a really cool color palette generator!

Koska kesäloman jälkeen ei ole tapahtunut erityisemmin mitään mainitsemisen arvoista, laitanpa muutaman lomakuvan tänne. Kaldoaivin vaelluksen jälkeen päätimme ajaa Norjan puolelta Näätämön kautta pois, kun lisämatkaa ei kerran tullut kuin vaivaiset 100 km. Pohjoisessa tuo lisälenkki ei tunnu missään. Siis ainakaan lomareissulla.

Näätämössä olimme onnekkaita silminnäkijöitä, kun lohet hyppivät virrassa kohti kutupaikkojaan. Oli aivan mielettömän hauskaa katsella, olivat ihan kuin delfiinejä! (anteeksi vertaukseni kaikille vakavasti otettaville kalamiehille)

Some pics from summer holiday, taken during our road trip in Norway after hiking in Kaldoaivi. We were also lucky to see salmons jumping in a stream! They reminded me from dolphins!

Tässä olisi vielä kootut kesäkukkakimppukuvani...kovin montaa eri sorttia ei meidän pihasta löydy. Haaveissa on kasvattaa varsinkin loppukesällä kukkivien kukkien määrää. Lisäksi osa istutuksista kaipaisi kukkimisensa jälkeen kasveja, jotka peittäisivät niiden ryvettyneet varret. Saa antaa vinkkejä näteistä loppukesän kasveista, jotka olisivat perinteisiä ja vanhempien pihojen lajeja!

 Meillä oli tällä viikolla hieno idea nautiskella elokuun lämpimästä illasta ja viimeisestä lomapäivästäni puutarha- ja grillijuhlien merkeissä. Sadesää ja ukkonen kuitenkin muuttivat suunnitelmat, joten siirsimme illanvieton olohuoneeseemme. Onneksi se on iso!

Pihassa suurin osa perennoista on jo kukkinut, joten innostuin askartelemaan pom pomeja korvikkeiksi. Olin jo visioinut niistä jonkinlaisen kukkakatoksen pöytien ylle, mutta tällä kertaa jouduin virittämään ne olkkarin kattoon. Jospa ne kuitenkin toivat edes vähän puutarhafiilistä...

Tänä kesänä olen ollut erityisen innostunut pienten kukkakimppujen väsäämisestä. Nämäkin ovat pihan ja tien varren luonnonkukista ja ruukkukrysanteemeista (ja tuosta valkoisesta rönsyilevästä puskasta, jonka nimeä en koskaan muista) koottuja. Maljakoistani suurin suosikki on tuo alimman kuvan vihreä, Riihimäen lasin ja Tamara Aladinin tuotantoa. (se on muuten toisinpäin käännettynä kynttilänjalka!)

Onnistuin myös tekemään kohtalaisen hyvän vadelma-charlotte russen, mutta se tuli syödyksi ennen kuin muistin ottaa kuvan :D

Heavy rain and a thunderstorm changed our plans from a garden party into a livingroom party. These are some examples of my diy decorations. I also baked a rather good charlotte russe but forgot to photograph it before eating.