Saimme siis himoitsemamme puristimen ja toki sitä piti heti pesun jälkeen ryhtyä testaamaan. Into oli suuri, mutta täytyy myöntää, että lopputulokseen olin vähäsen pettynyt, ja puristusprosessimme tarvitsee vielä hienosäätöä. Omenat olisi pitänyt pilkkoa pienemmiksi, sillä se lisäisi mehun määrää. Sen vinkin googletin vasta kun ihmettelin, miksi mehua oli tullut niin kumman vähän. Toinen ongelma on meidän omenalajikkeemme, se nimittäin on tosi jauhoinen, eikä erityisen mehukas. Ja kolmanneksi, mehu maistui yllättävän kitkerälle. Mutta jatkamme harjoituksia! Ja komea tuo puristinkin sentään on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti