tiistai 21. huhtikuuta 2009

Selfportrait tuesday 1

Tein juuri jotain ensimmäistä kertaa elämässäni: kävin yksin kebabilla. Eihän siinä porukassa mitään, mutta mennä nyt yksin ja naisena. Siinä on jotain brutaalia, miehekästä, lähestulkoon eläimellistä.
Ugh, melkein tunnen rintakarvojen kasvavan.

Syynä moiseen tekoon oli maraton-työ-opiskelupäivä, joita olisi toisaalta syytä harrastaa enemmänkin. Sen ansiosta pääsin tänään oppimaan vähän lisää, mitä eroa on kivalla kuvalla ja hyvällä kuvalla. Tuo yllä oleva ei koskaan ole mielestäni ollut hyvä, mutta iltapäivään asti pidin sitä kivana. Nyt en ole enää ihan varma siitäkään. Luulen, että suurin osa kuvistani on vähän huonoja, mihin yksi syy on se, että läppärini näyttö kaipaisi kalibrointia, joten näen kaiken vähän liian kirkkaasti. Joten pyydän anteeksi tarkkasilmäisimmiltä synkkien ja harkitsemattomien kuvien suoltoa...

13 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Kebabilla yksin käyminen mullistaa kyllä oman kokemusmaailman hetkeksi.
Minäkin olen käynyt lähipizzeriassa tilaamassa kebab-annoksen. Kassalla alkoi jotenkin nolottaa ja pyysin, että laittakaa siihen vain salaattia ja kebablihaa. Ajattelin, että salaatti on kuitenkin hiukan naisellista.
Ihmeellisiä ongelmia minullakin :D.

Minusta kuvasi ovat ihania, kun niissä on niin syvät värit.

Vintage living kirjoitti...

Mulla on kans kuvien kanssa ongelma, kun kaikki näytöt ovat niin erilaisia, että kuvat näyttävät ihan erivärisiltä ja eri tummuusasteisilta riippuen millä koneella katsoo. Omalla koneella kuvat ovat raikkaita ja valoisia, uudella macilla ihan kauheita kellertäviä... Pahinta on se ettei loppujen lopuksi tiedä miltä ne muiden koneilla näyttää.

Ja tosi vaikea kalibroida näyttöä hyväksi. Sulla tietty blogin musta tausta tekee kuvista tummemman oloisia kuin jos ne olis vaalealla taustalla. Ja en tiedä viiraako mun silmissä vai mitä, mutta mun on aina ollut vaikea lukea valkoista tekstiä mustalla pohjalla. L:n mielestä ei vaikeata... Emil muuten tykkää sun blogista, haluaa välillä katsella kuvia; kun sulla on kuulemma aina parhaat kuvat. Kauhea Irlantikuume vaivaa sitä nyt sen jälkeen kun sulla oli matkailumainos:D

Hilja kirjoitti...

Mä ainakin tykkään kuvasta.

(Ja tajusin just että en oo ikinä elämässäni syönyt kebabia...)

Päivi kirjoitti...

Kebab on herkkua :) Vaan olempa minäkin aina jonkun kanssa käyny kebabilla, ei ole tullu aatelleekskaan että yksinki vois mennä...
Kuvista; ainakin tällä minun koneella kuvasi näyttävät kauniilta! Värit on ihanan tummia ja syviä.

JK: Tuo musta teksti valkeella pohjalla ei minusta oo vaikee lukea, mutta sen jälkeen on jotenki hankala siirtyä taas päinvastaiseen. Jää ikäänku kummittelemaan se edellinen teksti silmien eteen... hmm - pitäiskö tilata aika optikolle :p

Tuikkis kirjoitti...

Tekstin alun vuoksi jää aivan huomaamatta, että osallistuit myös ekaa kertaa elämässäsi omakuvailemaan tiistaina. Hyvin puijattu.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Tässä eräs hyväksi havaittu kalibrointisivu: www.valokuva.profiili.fi/naytonkalibrointi/

Hienoja kuvia sinulla :)

17 neliötä kirjoitti...

Sanna - no minäkin pyysin tietysti ihan vain salaatilla ;)Ja vakuuttelin itselleni, että niistä kahdesta lähellä ja auki olevasta paikasta kebab-paikka on kuitenkin se parempi.

Vintage l- mulla on työkone ja oma läppäri toistensa vastakohtia, työkoneellani en näe kuvista yhtään mitään. Liian näytön kirkkauden vuoksi tekee mieli aina alivalottaa kuvat, ja siitä seuraa taas se, että tummat kohdat ovat kohinaisia...ennen ajattelin, että itsellenipä kuvaan, että kivointa, jos omalla näytöllä näyttävät hyviltä, mutta näytön kalibrointi tosiaan auttaisi. Tulostus on jo taas oma taiteenlajinsa. Emilille terveisiä :)

Hilja - minäkin olin yli 20, kun ensimmäisen kerran söin ja yllätyin aika paljon, miten hyvää oli kaikkien kasvissyöntivuosien jälkeen...

Päivi - silloin, kun blogia aloitin, en kauheasti edes harkinnut taustan väriä ergonomian kannalta, ajattelin vain, että arkkitehdilla pitää olla mustaa ;)

Tuikkis - :D Pitihän sitä minunkin!

Anonyymi - kiitos, pitääpä kokeilla tuota!

Olina kirjoitti...

Minä olen harjoitellut viimeaikoina yksin kahvilla käyntiä. Ensin otin aina kirjan mukaan, että olisi oheistekemistä. Nykyään osaan jo vain istuskella, ja tuijotella häpeilemättömästi ohikulkevia ja viereisten pöytien ihmisiä. Ja olen huomannut, että oikeastaan itsestään istuskeleminen vilinässä voi olla aika hauskaakin.

Ja minusta tämä ensimmäinen omakuvasi on kyllä kiva=) Jään odottamaan seuraavaa.

Ansku kirjoitti...

Vaikken syökään kebabia, tuntui, että pitäisi kommentoida...
Ruoka(ilu) on ihmeellisen intiimi juttu, ainakin allekirjoittaneelle. En osaisi mennä yksin ravintolaan syömään, mutta vielä enemmän ahdistaisi mennä jonkun tuntemattoman kanssa. Hotelliaamupalalla ärsyttää, jos oudot henkilöt joutuvat tunkemaan samaan pöytään tilanpuutteen vuoksi (eihän se edes ole niitten vika!) Enkä osaa selittää tämän ahdistukseni alkuperää. Liekö jonkin primitiivisen vaiston jäänne; pidä puolesi ja syö vain yksin tai oman lauman kanssa, ettet jää ilman... :D
Niin, ja tuo kuva on minustakin hieno!

Vintage living kirjoitti...

Heips taas! Et sattuis tietämään ketään kaveria, joka haluisi ilmaisen sohvan? Laitoin blogiinikin ilmoituksen. En voi säästää meidän sohvaa, kun ei se mene vintinrapuista ylös...

Merja kirjoitti...

Omakuvasi on sympaattinen ja aito. Kotoisa näkymä omasta asuinpaikasta.

Kebabbikertomus hymyilyttää.. oikein näen ne tyypit siellä naapuripöydässä..

17 neliötä kirjoitti...

Olina - minä harjoittelin sitä ensimmäisiä kertoja viime kesänä ulkomaan reissuilla, eikä se niin pöllömpää ollutkaan. Kuitenkin, sitä mukavampaa on vielä ulkopiknikit rauhallisissa paikoissa.


Ansku - kaikkein vaivaannuttavinta on jonkun auktoriteettiä omaavan ja itseä paljon vanhemman miehen kanssa syömään, jos ei tunne juurikaan, eikä tiedä, mistä toinen saattaisi haluta keskustella! Toisaalta, onneksi ollaan Suomessa, eikä pöytäkeskusteluja niin vimmatusti arvosteta.

Merja - kiitos! - heh, siellä kebabpaikassa ei ollut kuin minä ja myyjäsetä :D

Vintage living - ei tule mieleen ainakaan heti, sorry...

Katja O kirjoitti...

moi

ennen tekstin lukemista ajattelin, että onpa HIENO kuva! ajattelen samoin kyllä lukemisen jälkeenkin :)

sinun blogisi on varmaan ainoa mustataustainen mitä luen. valkoinen tausta ja musta teksti sopii mulle paremmin. mutta sisällön takia joustan :)

itse olin 10v kasvissyöjä ja nyt liha maistuu herkulliselta.

olitko koulussa iltavalvoja? kaverin sisko on myös ja kehui ääreest leppoiseksi duuniksi. ja kauhisteli OPETTAJANHUONEEN vessan seinäkirjoituksia (!!!???).