Olipa kerran Kettupäivä.
Kettupäivänä ketuttaa. Kettupäivänä töissä ei ole tarpeeksi tekemistä ja sukkahousuista menee peukalo läpi. Kettupäivänä ei ylety ruuvaamaan pariston vaihdossa irronnutta palohälytintä takaisin kattoon tai kaupassa ylähyllylle, koska korkeat paikat ovat hyvin korkealla ketuille ja ketut tosi lyhytjalkaisia. Kettupäivänä irkkutanssin ope sanoo, että ketun kopinakengät ovat riitasointu, ja kettua surettaa, kun se haluaisi tanssia nätisti. Kettupäivänä muistaa kaiken mahdollisen, mitä pitäisi tehdä, mutta väsyttää hurjasti. Kettu ei ole ahkeroinut diplomityönkään kanssa.
Kettupäivään auttavat kettukarkit.
Kettupäivänä voi paremman puutteessa kettuilla Erikille. Erik ei koskaan kettuile takaisin, koska Erik on pupu.
Kettupäiviä tulee varmaan siksi, jotta silloin muistaisi, että pitää ryhdistäytyä, muuten kaikki menee päin prinkkalaa. (missä se muuten on? Onko se erisnimi?!)
Huomenna ketusta tulee napakettu, koska kettu lähtee Kemiin, ja se on jossain tosi pohjoisessa.
Vielä lisäys: Kettupäivän genreen kuuluu, että tunnelma huipentuu iltaa kohden. Pyykkituvalla kettu laittoi koneeseen viattoman kuuloisen pesuohjelman "hienopesu", joka ei sitten sisältänytkään linkousta, ja luultavasti huuhtelua lainkaan. Jos olisi halunnut linkouksen, olisi koneeseen pitänyt syöttää uudet 1,5 euroa...niinpä sitten kettu väänsi käsin/tassuin vaatteita kuivemmaksi. Ensi yönä kuunnellaan tip tip tip...
18 kommenttia:
Prinkkalan talo on tietääkseni Turussa. Juuri se talo, minkä edestä joulurauha julistetaan
:D:D
Joo Brinkkala on Turussa.
Kettukarkit on hyviä, ja Erik on ihana!:)
Mulla oli vähän kettupäivä kans tänään, ei voi tulla hyvä päivä kun soitetaan kesken unien yhtäkkiä töihin ja kauheella kiireellä tarvii syöksyä sinne ja ei ehdi syödä ja vali vali... onneks nyt on jo kotona ja karkkipussi ketutuksen helpottajana mullakin, ei kyllä kettukarkkeja.
Sinä se sitten osaat kirjoittaa ihanasti. Ja oot luova luovempi sinä. Oon iloinen tästä uudesta ystävyydestä!
Ja hei, tulin kind of ilmoittautumaan. Blogi on nyt sit perustettu :)
Kettupäivät tunnetaan. Silloin kaikki vain menee ketuille aamusta asti. Esim. hammastahna on loppu kun ei muistanut edellisen päivän euforiassa sitä ostaa. Sitten myöhästyy bussista ja kun pääsee koululle, luento on peruttu. Kaupassa joku tuuppaa ja etuilee ja tulee itku kun mikään ei onnistu.
ja kun on vielä karkkilakko, niin silloin vain ketuttaa myös se.
t. kiukkupussi pussinen
Anonyymi - oishan toi varmaan pitänyt tietää. Kettupäivänä vaan yleisivistyskin on aika alhainen...
Vintage living - Iskän mukana teillekin tulee pussi kettukarkkeja! :D
Hilja - Erik on ihana pupumies. Karvanen ja viiksekäs. Tuo kuulostaa kyllä tosi ketuttavalta, joutua nyt töihin kesken unien! onneks karkit auttaa!
Emilka - samat sanat!Oon myös iloinen tutustuessani suhun! Kävin jo sun upouudessa plookissa!
Sanna - joo, ja sitten ne vaan pakkautuu samalle päivälle...karkkilakko on kyllä pahasta. Ehkä kannattaisi lopettaa, voi käydä epäterveelliseksi pidemmän päälle? ;)
Voi kettua... mutta onneksi sillä on noin paljon tunteita ja huumoria.
Voi sun kettuttavia päiviäs! Mulla oli hieman sama olo, mutta kaipasin lähinnä ihanaa hiljasuutta. Määkin oon kokenut vaatteiden vääntelyn litimärkinä ja voi kuinka onkaan raskasta niitä vääntää kuivaksi. Vielä kun niiden olisi aamuksi pitänyt kuivuakin. Toivottavasti päiväsi iloiseksi kanaksi muuttuu.
Voihan kettu. Ja mitä se opekin semmoista sanoi.
Erik on söpö. Mun keskimmäisellä on kudottu kissa jonka hälle tein. Kysyin mikä on kissan nimi ja hän sanoi Erik. Sille on naurettu monta kertaa, ei tiedetä mistä nelivuotias tuon nimen tempaisi.
Onneksi kettupäivät menee aina ohi, seuraavana aamuna voi alottaa alusta. Ja nuo karkit auttaa varmasti. Hauskaa Kemin reissua! Vilkuta, kun juna lähtee Oulusta, nimittäin yritän aina tiirailla näkyykö junassa tuttuja.
Aurinko ja kuu - joo, kettu parka ;)
Riina - Vääntely on haastavampaa kuin luulisi! Ketulla on taas ihan hyvä mieli :) Eikä märät vaatteet muuten olis niin harmittanut, mutta kun pesin niitä juuri tätä aamua varten, että saisi reissuun mukaan...
Merja - kun muilla tanssijoilla kuului neljä kopinaa ja mulla vaan kolme! Ei hyvä juttu. Erik on Kööpenhaminan tivolista, piti kai tuliaisiksi tuoda, mutta jäikin itselle. Silloin asuin Skånessa, ja naapurissa oli Erik-niminen poika, joka kiipesi niiden keittiön ikkunasta parvekkeelleen syömään aamupalaa. Me katseltiin sitä aina meidän ruokapöydästä, ja se oli aika hauskan näköstä touhua. Pupustakin tuli sitten Erik.
Sanna - sunnuntaina mä tuun Ouluun, ja ens viikonloppuna taas uusiksi Emmille! Eihän sitä tiedä, vaikka nähtäis!
Kettupäivät on ikäviä, mutta muuten ei voi syödä kettukarkkeja, ja se vasta ikävää olisikin... ;)
Hei oispa kiva nähä huomenna. Voitas potea graduahistusta jossain kahvilassa? Oon nähny sinut kaks kertaa, mutta nyt "tuntisin" sua enemmän:) Ehitköhän lukea tätä ennen sunnuntaita? Ens viikonloppuna oon nimittäin ehkä maalla...
Niin siis ei tietysti olisi saanut nauraa, mutta en voinut mitään.
Pojat muuten rrrakastavat uusia ritarin kilpiään, kiitos!
Ilona - se on hyvä syy iloita kettupäivistä ketutuksesta huolimatta!
Sanna - no voihan vihvilä, eipä tullut luettua!:( Harmi, käytiin Emmin kanssa kaffeella ja olis ollut hauska tavata!
Vintage - kiva jos tykkäsivät, en löytänyt puisia mistään...
Nuo ovat varmasti paremmat kuin puiset, ei kuulu niin kovaa kolinaa;) Pojat vaan olivat nähneet ainoastaan puisia ja siksi niitä pyysivät, kun eivät muusta tienneet:D Hienot ovat.
Vaikka kettupäivä ei ole iloinen päivä, tämä oli ihan mahdottoman ilahduttava postaus!
...eikä ollut siis tarkoitus olla vahingoniloinen...
Lähetä kommentti