Stockalla tuote on sitä paitsi kaksi euroa halvempaa. Eikä maistunut erityisen hyvälle, ainakaan tuo mandariinin makuinen, ei siis harmita tölkin menetys enää. Vaan sainpa silti tuokion Pariisin tunnelmaa!
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Ranskalaista marmeladia
Tänään oli Stocmannilla päästä nauru, kun huomasin hillohyllyssä ranskalaista Bonne Maman marmeladia. Samaista, jonka salakuljetuksesta jäin kiinni kesällä Pariisin lentokentällä. Kaupungissa pidempään asustellut ystäväni ehdotti sitä kotiinviemiseksi, kun pohdin, mikä olisi hyvää ranskalaista, enkä ajatellut, että se on tietenkin nesteeksi laskettavaa. Turvatarkastuksessa vartijasetä oli hyvin hyvin vihainen ja ärjyi minulle Madmuaseel juu häv likviids in juor lagiids. Sen jälkeen tuli tomera ja tuhti tummaihoinen nainen korkokengissään ja vei marmelaadini pois. Sen naisen kanssa en haluaisi ruumiintarkastukseen.
Stockalla tuote on sitä paitsi kaksi euroa halvempaa. Eikä maistunut erityisen hyvälle, ainakaan tuo mandariinin makuinen, ei siis harmita tölkin menetys enää. Vaan sainpa silti tuokion Pariisin tunnelmaa!
Stockalla tuote on sitä paitsi kaksi euroa halvempaa. Eikä maistunut erityisen hyvälle, ainakaan tuo mandariinin makuinen, ei siis harmita tölkin menetys enää. Vaan sainpa silti tuokion Pariisin tunnelmaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Täälläkin olisi tota myynnissä! Mutta täällä se on sen verran arvokasta,et hyllyyn on toistaiseksi jäänyt. Mut hauska miten tietyt elintarvikkeet tuo mieleen mukavia (ja joskus epämukavia) muistoja maailmalta...
No jos marmeladi oli pahaa niin ainakin tarjotin on söpö!
Ja mikä tärkeintä, sinäkin näemmä laitat hilloa/marmeladia (paahto?)leivän päälle! Mieheni pitää minua ihan outona ja kummallisena moisen tavan vuoksi. Vaikka meidän suvussa kyllä kaikki harrastavat tätä keskieurooppalaista meininkiä;)
Voi jestas, tuo marmeladi vilahtaa jatkuvasti blogeissa! Pittääköhän sitä hankkia hyppysiinsä (ja paahtoleipiin)...
Mulla ei ole leivänpaahdinta...ja sitä kyllä kaipaan aina välillä, koska naisellahan voi olla semmonen olo, että on PAKKO saada paahdettua leipää ja sen päälle marmeladia. Mutta toisaalta, tuleepa syötyä ruisleipää enemmän.
As I understood it was a story about your French jam? Nice picture, and when I'm hungry now, it looks sooo deliciuos
kuukkeli - joo, säästä rahasi ;) mutta tämä globalisaatio jaksaa kyllä hämmästyttää jatkuvasti!
merja - se on mun lempitarjotin.
olina- hih, jee! yleensä en ole halunnut pistää yhtään mitään leivälle, mitä myös kummastellaan, mutta kesällä kun olin irlannissa, siellä ei myyty kuin yhtä paahtoleipää leipähyllyssä, jossa ei ollut maitoa tai soijaa, joille olen allerginen. Muutaman viikon päästä olin jo aika kyllästynyt, joten huomasin, että hilloilla saa vaihtelua. Nyt sillä saa sellaisen mukavan kultturellin tunnelman ;)
maija - en kehu makua, mutta tölkki on söpö.
Sanna - ruisleivänkin voi paahtaa :D
Pievauja - yes, it is about my marmelade...I found it from Finland but it is just the same jam I tried to bring from Paris. Jam is counted to the group of very dangerous liquids so they took it from me at the security check at the airport...
Lähetä kommentti