maanantai 16. helmikuuta 2009

Haaste: viemäripyörre



Karkkihaaste tuntui lastenleikiltä tähän verrattuna. En tiedä, olenko tyhmä, vai onko tiskialtaassani jotain vikaa, mutta veden saaminen pyörteellä viemäriin tuntui tosi haasteelliselta. Lopulta lotrattuani aikani veden kanssa aloin ajatella kaikkia Afrikan lapsia vailla puhdasta juomavettä, ja päätin, että nämä kuvat saavat kelvata!
*
Olen syönyt liikaa kettukarkkeja. Niitä on vaan kulunut, kun harmittaa, miten tärkeät jutut ovat piiloutuneet hyvään talteen. Etsiessäni kullanarvoisia muistiinpanojani löysin kuitenkin mm. kadonneen bussikorttini, kaulahuivin, jonka tilalle olin jo ostanut uuden, lempiservetit, yhden hyvän cd:n, jota en edes muistanut omistavani ja paljon muuta. Uskomatonta, että tavarat voi niin hukata, vaikkei säilytystilaa ole paljon muuta kuin komero, tiskikaappi ja sängynalunen. Minusta tuntuu, että olisi järkevää asua joskus kauemmin kuin puoli vuotta samoilla sijoilla ja olla ripottelematta omaisuutta pitkin maita ja mantuja, niin kivaa kuin reissuelämä onkin...

4 kommenttia:

Tuolotupa kirjoitti...

Voihan se olla, että viemärisi vetää niin hitaasti, ettei pyörrettä synny. Voisit kyllä koittaa vielä seuraavasti. Tulppa paikalleen ja allas täyteen. Sen jälkeen hana täysille johonkin altaan reuna-alueelle ja tulppa pois. Altaan tyhjetessä pitäisi tulla kierre ja täysillä oleva hana pitkittää kierrettä.

maijja kirjoitti...

Hukattujen tavaroiden löytäminen on mahtavaa - ai TÄÄLLÄKÖ se olikin :D

Hilja kirjoitti...

Mun keittiön lavuaariin ei tuu myöskään kierrettä, oon seurannut usein tiskaamisen jälkeen.
Mulla on kyllä varmasti vikana tuo että se vetää huonosti.

Siitä asti kun sulla oli se kettukarkkikuva mun on pitäny ostaa niitä, mut ikinä en kaupassa muista! (Taas rupes tekemään niitä mieli..)

17 neliötä kirjoitti...

Tuolotupa - kokeilenpa siis noilla ohjeilla seuraavana tiskipäivänä!

maijja - no niinpä! :D

Hilja - minä aloin pohtia, pitäiskö avata hajulukko...jospa rööri on mömmöjä täynnä. Mutta kettukarkit ovat kyllä hyviä. Niitä harvoja pusseja joissa ei haittaa se, että on vain yhtä makua.