Sateisessa ja tuulisessa Galwayssa on mukava muistella Pariisin kesää ja kaikkea uutta näkemääni. Kesälomaretken herkin hetki oli istua Amelien kahvilassa aamupalalla, valita listalta jotain, ja vaivihkaa, melkein nolona näppäistä valokuva, vaikka tarjoilijat varmasti tunnistivatkin minut tyypilliseksi Amelie-turistiksi. Antoivat istua rauhassa ja hymyilivät ohikulkiessaan minulle ja viereisen pöydän japanilaisille. Minun oli pakko lähettää siskolle viesti ja kertoa, missä olin, kun teki niin mieli jakaa oma ilo jonkun kanssa. Moulin Rougekin oli mukava löytää, vaikka täytyy sanoa, että en ole koskaan ennen nähnyt niin paljoa erotiikkaravintoloita samalla pään kääntämisellä. Toisin kuin Amelien korttelissa, Molin Rougessa ei ehkä olisi yhtä paljoa hohtoa ilman elokuvaa. Tai ainakaan minulle.Tapasin Pariisissa myös ystäväni, joka esitteli muutaman pakollisen paikan, kuten Eiffel-tornin, Louvren, Pompidou-keskuksen ja Seinen. Sekä joitain omia suosikkejaan, kuten mukavan puiston ja lettuja Nutellalla tarjoilevan kahvilan. Nam.
4 kommenttia:
Voi miten söpö auto tuossa viimeisessä kuvassa!
Ja ah Pariisi... tahdon sieltä asunnon..
Se todella on Amelien kahvila! Ihana=) Pariisi-kuumeeni ei lainkaan laannu kuviesi ansiosta, päinvastoin!
Oi, Amélien kahvila minulta jäi näkemättä kun itse olin Pariisissa. Sinnekin haluaisin uudelleen!
Satuitko käymään Shakespeare & Company-kirjakaupassa?
Merja - Pariisissa oli vaikka kuinka paljon symppiksiä, iki-ihania autoja! :)
Olina - Kahvila oli ykkösnähtävyyteni!
Maikki - kävin jossain kirjakaupassa, mutta en varmaankaan tuossa...kuulostaa mielenkiintoiselta!
Lähetä kommentti