torstai 13. maaliskuuta 2008

Virkkuukoukku


Kävin ostamassa housuihin nappia, ja tein heräteostoksen: virkkuukoukun. En ole virkannut vuosiin. En edes muista, mitä viimeksi olisin virkannut. Muistan kyllä sen vaiheen elämästä, kun en juuri muuta tehnyt, kunnes lopulta tulin teini-iän siihen kohtaan, että se alkoi tuntua jotenkin mummolta touhulta. Osasin virkata ennen kuin lukea, joten ryhdyin puuhaan ilman sen kummempaa päämäärää ja asenteella, että kun kerran pyörälläkin osaa ajaa tauon jälkeen niin kai virkatakin. Ja kivaahan se oli, vaikka en ole kyllä ihan varma lopputuloksesta, mitä se on:)

7 kommenttia:

tiuku kirjoitti...

Hienojahan nuo ovat! Huippua että olet jo niin pienestä osannut virkata.
Minulla ei ole ollut sen suurempaa innostusta käsitöihin koskaan aiemmin, olen pienenä vaan piirrellyt ja maalaillut. Lasten odotus aikana tämä sitten alkoi eikä loppua näy. Hieno homma että aloitit uudelleen. Niin ja noita pyörylöitä on aika vaikea virkata, minulta ei synny ei millään.

Manna kirjoitti...

Hyvältä näyttää! Minullakin tulee pyörylöistä yleensä aivan hirveitä mörvelöitä...

Sanna 25 kirjoitti...

Mää oon tehny virkkauksen tentinkin, enkä silti enää osais mitään noin hienoa!:) Virkkaamalla saa ihanasti piristettyä laukkuja, puseroita ja vaikka mitä. Ehkäpä sitä itekin innostuu sitten joskus, kun gradu on kansissa...

17 neliötä kirjoitti...

tiuku- halusin lapsena osata aina saman kuin käsitöitä tekevät isot siskotkin. Katsoin mallia tai pyysin opettamaan. Aluksi se taisi olla kyllä metritolkulla ketjusilmukoita :) Blogissasi on kyllä ollut tosi hienoja pyörylöitä!

manna ja sanna 25- kiitos! Täytyy jatkaa pyörylän kehittelyä...mietinkin, että mitä niillä käyttäisi, kun niitä on niin kivaa tehdä.

Ekub kirjoitti...

Hienoja pyörylöitä minunkin mielestä! Kuten sanna 25 kertoi, minä myös olen opiskellut virkkaamista kurssin verran aikoinaan ja kurssista tuli paras mahdollinen arvosanakin vielä tutkintotodistusta koristamaan... Silti on virkkaustaidot vähän ruosteessa, tänään ostin virkkauskirjan. Josko sen malleilla pääsisi uuteen alkuun!

Ekub kirjoitti...

Niin ja pitää lisätä, että meillä oli siskoni ja naapurin tytön kanssa lapsena sellainen harrastus, että istuimme rappusilla ja virkkasimme onnessamme metrien mittaisia ketjusilmukka-naruja äidin jämälangoista. Se oli hauskaa!

17 neliötä kirjoitti...

ekub -Onnea virkkauskirjan kanssa! Aika nopeasti vanhat taidot muistuu mieleen. Ja loppuviimeksi tärkeintä on, että puuhasta saa iloa :)