sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Eilen tuli vietettyä naistenpäivää...hyvää ruokaa ja herkkuja, kiitos ystävälle! Viikonlopun aikana syntyi päivän innoittamaa pohdintaa siitä, mitä se naiseus oikeastaan on. Onko se äitiyttä, vaimona olemista, iän tuomaa, vai voiko nuori sinkkukin tuntea itsensä naiseksi? Kerran päiväkodin ohi tallustellessani kaksi pikkutyttöä aidan toiselta puolelta huusi minulle, että olenko tyttö vai nainen. Oikein pysähdyin, ja sanoin, että no toisaalta tyttö, toisaalta nainen, hmm, se vähän riippuu...mutta pikkutyttöjä ei enää kiinnostanut. Hassu kysymys joka tapauksessa. Kooltani olen sama kuin kolmetoistavuotiaanakin, pieni ja nuoren näköinen, mutta varsinkin ammatillisessa mielessä näkisin itseni ennemmin naisena. Ei kai kukaan haluaisi asua "tytön" suunnittelemassa talossa?

Eräs miespuoleinen ystäväni totesi viisaasti, että miehuuden pitää tulla miehestä itsestään, eikä kuulu odottaa, että nainen saa sen aikaan. Ehkä se pätee toisinkin päin.

Toisaalta, mitä vikaa tyttöydessä on?

6 kommenttia:

Anna Emilia kirjoitti...

Kuuluuko tuo masu sinulle? Hyvää pohdintaa naiseudesta ja tyttöydestä. Ja allekirjoitan kyllä tuon ystäväsi lausahduksen. Naiseus lähtee itsestä...

17 neliötä kirjoitti...

Masu on seinäkalenterissani...ehkäpä joskus itselläkin :)

17 neliötä kirjoitti...

Masu on seinäkalenterissani...ehkäpä joskus itselläkin :)

tiuku kirjoitti...

Mielenkiintoista pohdiskelua. Ihan itse piti jäädä miettimään.
Kumpaa minä olen. Molempiako?!

17 neliötä kirjoitti...

Tiuku- mietin asiaa itsekin yhä. Ja loppujen lopuksi taidan haluta olla kumpaakin.

JoJosho kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.