perjantai 25. huhtikuuta 2014






 Kotona on kyllä mukavaa olla :) Vähän tosin stressaan, miten ehdin kaiken tarpeellisen vielä järjestellä ennen vauvan syntymää...ihan kun meillä olisi vähän liikaa tavaraa, joille ei ole kunnon säilytyspaikkaa. Vauvan tavarat  sekä vaatteet pitää myös saada jonnekin mahtumaan, yläkerran rojukasan tilallekin pitäisi vielä saada vauvanhoitopaikka sijoitettua. Meitä asuu täällä vain kaksi aikuista isossa talossa, mutta silti lämmintä säilytystilaa tuntuu oleva liian vähän. Mihin teillä on piilotettu esimerkiksi vieraspatjat, matkalaukut tai moottoripyörävaatetus kypärineen? Tai olisiko kenelläkään halua myydä meille 60-luvun senkkiä, jonka max. pituus olisi 107 cm ja korkeus vauvanhoitoon sopiva?

Pihan sain jo jonkinlaiseen kevätkuntoon, joten nyt on kiva katsella narsissien ja sinivuokkojen kukkimista. Mukavaa on myös fiilistellä valmiiksi saatua keittiötä ja niitä nurkkia, jotka eivät pursua ilman säilytyspaikkaa olevia tavaroita :)

6 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Aivan ihana koti!!!
Lapsuudenkodissani oli tuollaiset nojatuolit, kuin tuo oikean puoleinen..:)
Meillä on onneksi alakerrassa isot säilytystilat....tai ei isot, mutta aikas hyvät. Kaksin mekin asutaan ja voin sanoa, että tavaraa ON ja PALJON...miten sitä kertyykin aina nurkkiin kaikkea tärkeää..:)

17 neliötä kirjoitti...

Kiitos :) kyllä me täällä itsekin tykätään asua vaikka varmaan joidenkin mielestä talo aika pommi on :D mutta pikkuhiljaa remppaillaan, nyt on alakerran pikkuwc työn alla. Meillä on molemmilla tilaa vieviä harrastuksia, kitaranrakentamista ja soittoa, neulomista, ompelua, askartelua puhumattakaan remonttitarvikkeista ja työkaluista...sitten kirppareiltakin on vielä kiva hamstrata kaikkea kiinnostavaa...ja kun ollaan vasta aikuisina lyöty hynttyyt yhteen, on montaa asiaa edelleen tuplana.

Sanna kirjoitti...

Kuulostaa tutulta! Meilläkin oli miehellä poikkeuksellisen paljon kaikkea hankittuna eikä olla ostettu varmaan yksiäkään lakanoita kymmenen vuoden aikana.
Jänskiä aikoja nämä loppuajat! Kun esikoinen syntyi, olin puunannut kodin siistiksi odottamaan vauvaa. Nyt kaikki on ihan rempallaan ja jännitän joka ilta mitä yö tuo tullessaan. Noin kaksi viikkoa laskettuun aikaan. Hui!

17 neliötä kirjoitti...

Sanna - onkohan teidän vauveli jo syntynyt? meillä on vielä pikkuisen vajaa kaksi viikkoa laskettuun aikaa, jänskättää! eikä malttaisi odottaa :)

Sanna kirjoitti...

Ei meidänkään vauva ole syntynyt. Joka aamu herään omassa sängyssäni ja mietin, että taasko täältä heräsin. Esikoinen käynnistettiin, joten luulen, että tällä kertaa mennään samalla linjalla.

Unknown kirjoitti...

Kaunista ja kiva blogi sinulla :)