Pentax Q...

...ja sen ihanainen konjakin värinen nahkakotelo

Viikon takaisesta huutokaupasta ostimme myös pari hauskaa vanhaa kameraa , joista varsinkin toinen (yläkuvassa) on tosi hieno. Siinä on nyt filmi sisällä, joten pian saamme varmaankin nähdä, mitä sillä saa kuvattua! Huutokaupassa oli yllättävän korkea hintataso. Ehkä tavarat olivat sen arvoisia, mutta ainakin itsellä olisi pitänyt olla vähän suurempi into niiden omistamiseen, että olisin ollut valmis maksamaan enemmän. Niinpä tyydyimme ostamaan vain halvemman pään juttuja, kuten kuvassa olevan lasisen valaisimen kymmenellä eurolla. Nyt meillä on kyllä lamppuja enemmän kuin pistokkeita, mutta ehkä tässä rempan myötä lamput vielä löytävät paikkansa. Huutokaupassa on yleensä ottaen muuten tosi vaikea olla menemättä siihen kilpaluviettiin, joka väkisinkin tulee, kun joku toinenkin haluaa samaa esinettä kotiinsa mukaan!

Tuo uusi vanha kamera on jonkinlainen korvike himoitsemalleni Pentax Q-kameralle, ainakin visuaalisessa mielessä. Pentax K-5, joka on ainoa digikamerani tällä hetkellä, on sitä paitsi aivan loistava laite! Aikanaan pulitin siitä pitkän pennin, mutta se on ollut sen arvoinen. Tykkään erityisesti sen kohtuullisen pienestä koosta, säänkestävyydestä ja hyvistä ominaisuuksista hämäräkuvauksessa, enkä ihan välttämättä edes tarvitsisi pienempää pokkaria kaveriksi. Mutta joissain tilanteissa kaipaan kevyttä kameraa, jonka saisi paremmin mahtumaan käsilaukkuun ja joka olisi vähän vähemmän huomiota herättävä (erityisesti töissä maastokäynneillä kun ei ole aikaa selittää kaikille vastaantulijoille, etten ole lehtikuvaaja tai infoa keräävä omakotiryöstäjä). No jos siis ostaisin pokkarin, olisi se varmastikin tuo Pentax Q jo ihan vain senkin takia, että siihen saa niin superhienon konjakin värisen nahkakotelon. Tai ehkä ostaisin sen juurikin sen takia. Aah, rakastan konjakin väristä nahkaa! Joskus tulee mieleen, että mitäkön miehen kamerafoorumikaverit tuumaisivat jos menisin teknisten hifistelyjen sijaan perustelemaan jokin kameran ylivertaisuutta vain sillä, että sen kotelo on parempi, kuin muiden kameroiden kotelot? :D Tosin tuo kyseinen pokkari vaikuttaa myös muuten tyylikkäältä ja toimivalta, mutta ehkä tällä hetkellä kuitenkin tarvitsen enemmän uusia tapetteja olkkariin ja kattoremonttia, joten fiilistelen toistaiseksi tuolla vanhalla filmikameralla :)

Tässäpä vielä linkki Pirkanmaalla toimivan huutokauppayrityksen sivuille : http://www.piijuska.net/

We were in an auction last week and found some nice things like old cameras, a lamp and a juice squeezer. The other one of the cameras helps a little bit my enthusiasm into cameras with a leather case (but only a cognac color). So if I would buy a compact camera - despite I already have a really nice SLR- I would choose a Pentax Q especially because of the leather case it has.

Lauantaina olimme huutokaupassa ja pitkän odotuksen jälkeen saimme huudettua sen, mitä lähdimmekin hakemaan: mehupuristimen. Ainoa vain, että ennen puristimen huutoa tuli huudettua kaikennäköistä muuta pientä hetken mielijohteesta. Mutta niistä myöhemmin.

Saimme siis himoitsemamme puristimen ja toki sitä piti heti pesun jälkeen ryhtyä testaamaan. Into oli suuri, mutta täytyy myöntää, että lopputulokseen olin vähäsen pettynyt, ja puristusprosessimme tarvitsee vielä hienosäätöä. Omenat olisi pitänyt pilkkoa pienemmiksi, sillä se lisäisi mehun määrää. Sen vinkin googletin vasta kun ihmettelin, miksi mehua oli tullut niin kumman vähän. Toinen ongelma on meidän omenalajikkeemme, se nimittäin on tosi jauhoinen, eikä erityisen mehukas. Ja kolmanneksi, mehu maistui yllättävän kitkerälle. Mutta jatkamme harjoituksia! Ja komea tuo puristinkin sentään on.

Tämä on niin hauskaa, että pakko jakaa fiilistelyä muillekin. Olen jo pitkään hakenut netistä hyvää väripalettigeneraattoria ja nyt jonkun blogin kautta sellainen löytyikin! Eli http://letschipit.com/

Vaellusreissulla pohdiskelin, että mitäpä jos olohuoneen värimaailman teemaksi kehittelisi jotain Lapin tuntureista ja Irlannin nummista, niissä kun on värit, jotka ainakin luonnossa saavat mielen lepäämään. Tällä generaattorilla voi helposti kokeilla, että onko ajatus mieleinen sittenkään. 

From the link above you can find a really cool color palette generator!

Koska kesäloman jälkeen ei ole tapahtunut erityisemmin mitään mainitsemisen arvoista, laitanpa muutaman lomakuvan tänne. Kaldoaivin vaelluksen jälkeen päätimme ajaa Norjan puolelta Näätämön kautta pois, kun lisämatkaa ei kerran tullut kuin vaivaiset 100 km. Pohjoisessa tuo lisälenkki ei tunnu missään. Siis ainakaan lomareissulla.

Näätämössä olimme onnekkaita silminnäkijöitä, kun lohet hyppivät virrassa kohti kutupaikkojaan. Oli aivan mielettömän hauskaa katsella, olivat ihan kuin delfiinejä! (anteeksi vertaukseni kaikille vakavasti otettaville kalamiehille)

Some pics from summer holiday, taken during our road trip in Norway after hiking in Kaldoaivi. We were also lucky to see salmons jumping in a stream! They reminded me from dolphins!

Tässä olisi vielä kootut kesäkukkakimppukuvani...kovin montaa eri sorttia ei meidän pihasta löydy. Haaveissa on kasvattaa varsinkin loppukesällä kukkivien kukkien määrää. Lisäksi osa istutuksista kaipaisi kukkimisensa jälkeen kasveja, jotka peittäisivät niiden ryvettyneet varret. Saa antaa vinkkejä näteistä loppukesän kasveista, jotka olisivat perinteisiä ja vanhempien pihojen lajeja!

 Meillä oli tällä viikolla hieno idea nautiskella elokuun lämpimästä illasta ja viimeisestä lomapäivästäni puutarha- ja grillijuhlien merkeissä. Sadesää ja ukkonen kuitenkin muuttivat suunnitelmat, joten siirsimme illanvieton olohuoneeseemme. Onneksi se on iso!

Pihassa suurin osa perennoista on jo kukkinut, joten innostuin askartelemaan pom pomeja korvikkeiksi. Olin jo visioinut niistä jonkinlaisen kukkakatoksen pöytien ylle, mutta tällä kertaa jouduin virittämään ne olkkarin kattoon. Jospa ne kuitenkin toivat edes vähän puutarhafiilistä...

Tänä kesänä olen ollut erityisen innostunut pienten kukkakimppujen väsäämisestä. Nämäkin ovat pihan ja tien varren luonnonkukista ja ruukkukrysanteemeista (ja tuosta valkoisesta rönsyilevästä puskasta, jonka nimeä en koskaan muista) koottuja. Maljakoistani suurin suosikki on tuo alimman kuvan vihreä, Riihimäen lasin ja Tamara Aladinin tuotantoa. (se on muuten toisinpäin käännettynä kynttilänjalka!)

Onnistuin myös tekemään kohtalaisen hyvän vadelma-charlotte russen, mutta se tuli syödyksi ennen kuin muistin ottaa kuvan :D

Heavy rain and a thunderstorm changed our plans from a garden party into a livingroom party. These are some examples of my diy decorations. I also baked a rather good charlotte russe but forgot to photograph it before eating.

Metsän keskellä, Liettuassa, ystävämme sanoivat lauantaina toisilleen tahdon. Tai siis sama englanniksi, sillä häät olivat varsin kansainväliset ja mieheni kanssa olimme ainoat suomalaiset. Kun kaksi maisema-arkkitehtia menevät naimisiin, ei voi muuta odottaakaan, kuin että kaikki oli huikean kaunista!

Nyt on kesän reissuputki takana, joten ollaan välillä kotonakin!

In the middle of a forest our friends said yes to each other. When two landscape architects get married what else can you expect that everything is amazingly beautiful! :)

Venetsia

Venetsia oli ihana ja matkaseurani hauskaa. Etukäteen kun googletin infoa paikasta, tuntui, että olimme valinneet kaikkein ruuhkaisimman ja huonoimman ajan vierailla kaupungissa, ja että ruoka ym. olisi paitsi kallista myös vähemmän maukasta. Onneksi nämä huolet vaihtuivat helpotukseen, kun paikan päällä totesimme, ettei ruoka ole ainakaan kotimaata kalliimpaa (ei kai matkalla kaiken edes pidä  normielämää halvempaa olla?), jäätelö oli tosi edullista ja herkullista ja kanssaturistitkin parveilivat pääasiassa parin suosituimman nähtävyyden nurkilla. Kuuma oli, mutta taisi se Tampereellakin silloin olla, joten ei pidä valittaa. B&B:ssä oli sentään  ilmastointi, mitä kotona ei ole ;)

Se täytyy tunnustaa, että kaikesta kiinnostavuudesta huolimatta häivähdys pettymyksen tunnetta tuli siinä mielessä, että paikassa oli jotain sen verran tuttua, että aivan kuin olisin käynyt siellä aikaisemminkin. Olen yrittänyt pohtia, mikä tuon tunteen sai aikaan. Sekö, että Pietarissa, jolle Venetsia on ollut esikuvana, on tullut vietettyä enemmänkin aikaa vai kenties se, ettei Sisilian reissusta ole niin kovin paljoa aikaa. Vai oliko pohjoisen vaelluskohteemme niin huikea, ettei rakennettu ympäristö saanut luonnonnähtävyyksistä häkeltyneitä silmiäni enää perin pohjin yllättymään. Kaikesta tästä pohdiskelustani huolimatta suosittelen lämpimästi Venetsiaa matkakohteeksi, mikäli tykkää vanhoista rakennuksista, rappioromantiikasta, pitsasta ja jäätelöstä, silloista ja kapeista kujista. Ja jos on kaltaiseni henkilö, joka stressaa kotinsa salaojien puutetta, saa Venetsiassa vähän uutta näkökulmaa aiheeseen :)

Nyt tekisi mieli katsoa joku vanhaan Venetsiaan sijoittuva elokuva!