Aluksi voimakkaan siniset seinät, vaaleanpunaiset kaapit ja pieni rähjäisyys veivät tunnelmat itärajan taakse. Varsinkin kun arkkitehtiopiskelijalla väriskaalan pitäisi lienee liikkua mehevästä mustasta hilpeään harmaaseen. Sitten aloin pohtia, että slaavilaisuudesta voisi keräillä hyviä ideoita. Kun jotain ensin kurjalta vaikuttavaa asiaa korostaa, voi saadakin jotain hauskaa!
2 kommenttia:
Heippa! Tervetuloa blogimaailmaan sisko rakas! Aah, noi astiat on niin kauniita ja totta se, että jos "vihollista" ei voi vastustaa pitää liittoutua sen kanssa...
hihii...niin se menee. Ja jos joku on tarpeeksi rumaa, niin siitä tulee ennen pitkää hieno!
Lähetä kommentti