Metsän keskellä, Liettuassa, ystävämme sanoivat lauantaina toisilleen tahdon. Tai siis sama englanniksi, sillä häät olivat varsin kansainväliset ja mieheni kanssa olimme ainoat suomalaiset. Kun kaksi maisema-arkkitehtia menevät naimisiin, ei voi muuta odottaakaan, kuin että kaikki oli huikean kaunista!

Nyt on kesän reissuputki takana, joten ollaan välillä kotonakin!

In the middle of a forest our friends said yes to each other. When two landscape architects get married what else can you expect that everything is amazingly beautiful! :)

Venetsia

Venetsia oli ihana ja matkaseurani hauskaa. Etukäteen kun googletin infoa paikasta, tuntui, että olimme valinneet kaikkein ruuhkaisimman ja huonoimman ajan vierailla kaupungissa, ja että ruoka ym. olisi paitsi kallista myös vähemmän maukasta. Onneksi nämä huolet vaihtuivat helpotukseen, kun paikan päällä totesimme, ettei ruoka ole ainakaan kotimaata kalliimpaa (ei kai matkalla kaiken edes pidä  normielämää halvempaa olla?), jäätelö oli tosi edullista ja herkullista ja kanssaturistitkin parveilivat pääasiassa parin suosituimman nähtävyyden nurkilla. Kuuma oli, mutta taisi se Tampereellakin silloin olla, joten ei pidä valittaa. B&B:ssä oli sentään  ilmastointi, mitä kotona ei ole ;)

Se täytyy tunnustaa, että kaikesta kiinnostavuudesta huolimatta häivähdys pettymyksen tunnetta tuli siinä mielessä, että paikassa oli jotain sen verran tuttua, että aivan kuin olisin käynyt siellä aikaisemminkin. Olen yrittänyt pohtia, mikä tuon tunteen sai aikaan. Sekö, että Pietarissa, jolle Venetsia on ollut esikuvana, on tullut vietettyä enemmänkin aikaa vai kenties se, ettei Sisilian reissusta ole niin kovin paljoa aikaa. Vai oliko pohjoisen vaelluskohteemme niin huikea, ettei rakennettu ympäristö saanut luonnonnähtävyyksistä häkeltyneitä silmiäni enää perin pohjin yllättymään. Kaikesta tästä pohdiskelustani huolimatta suosittelen lämpimästi Venetsiaa matkakohteeksi, mikäli tykkää vanhoista rakennuksista, rappioromantiikasta, pitsasta ja jäätelöstä, silloista ja kapeista kujista. Ja jos on kaltaiseni henkilö, joka stressaa kotinsa salaojien puutetta, saa Venetsiassa vähän uutta näkökulmaa aiheeseen :)

Nyt tekisi mieli katsoa joku vanhaan Venetsiaan sijoittuva elokuva!

Pohjoisen reissu on jälleen takana. Tällä kertaa patikoimme Kaldoaivin erämaassa Nuorgamin suunnalla.

Huomenna on pikaisen kotivisiittini jälkeen luvassa tyttöjen Venetsian matka, joten Lapista myöhemmin lisää!

Some pics from our hiking trip to Kaldoaivi in very north of Lapland.

Viikonloppuna kohtasivat Pohjois-Savossa 60 sukulaista tai puolison kautta tuttua yhteensä kuuden erinäköisen koiran kanssa . Kyseessä ei siis ollut kennelkerhon kesätapaaminen vaan ihan tavallinen sukujuhla. Paikkana oli entinen tukkikämppä järven rannalla kauniin metsän keskellä. Syötiin paljon, melottiin, kokeiltiin, että kyllä se Pentaxin vedenkestävyys on ihan tosi juttu ja minäpä voitin vielä kaikki hulahulavanteenpyörityskisassa. Siis ihan kaikki. Teinit ja pikkutytötkin. Etukäteen jännitin kovasti, mitä se miehen suku minusta tuumaa, mutta tosi hyvä mieli jäi päällimmäiseksi.

Mies on pitkällä kalareissulla ja olen kotimiehenä yksinäni. J oli jo kesäkuussa toista viikkoa työreissuissa (aikaisemmin keväällä olleiden työmatkojen päälle), ja tavallaan oli ihan mukavaa silloin puuhata omia juttuja, ja nähdä kavereita. Mutta nyt jotenkin iski kumma koti-ikävän tunne, vaikka minähän se olen, joka kotiin jäi...kai se vaan on niin, että koti on siellä missä oma rakas on :) Eli ikävissäni tässä kärvistelen!

Kuvakirja

Kanteen valitsin mattapaperin. Kirjan nimi tulostui vähän eri värisenä kuin näytöllä, mutta muuten tykkään.

Itseasiassa nämä koko sivun kuvat ovat parhaita...ehkäpä seuraavan kirjan suunnittelen näiden varaan :)

Taiton tein töissä (työpäivän jälkeen :)) InDesignilla, käänsin sivut jpegeiksi ja vasta lopuksi latasin Photoboxin palvelimelle. Se on osoittautunut ihan kätsyimmäksi valmistusmetodiksi.

Panoraaman tein siten, että laitoin vain kuvat samalle aukeamalle. En edes yhdistänyt niitä etukäteen photoshopilla, koska olen huomannut, että taitoskohdan vuoksi sillä ei ole juuri mitään merkitystä.

 Uusin kuvakirjani saapui :) Vähän hölmöä tässä esitellä kuvakirjasta otettuja kuvia, mutta olisi kiva kuulla muiden kokemuksia eri kuvakirjafirmoista. Itse alan pikkuhiljaa olla uskollinen Photoboxille, vaikka itse kirjantekoprosessi yrityksen palvelimen kautta on aina varsin tuskainen. Mutta lopussa kiitos seisoo eli jos vertaan Ifolorin, Eirikuvan (?) ja Vistaprintin kirjoja (tosin sieltä saa vain vihkosia), on tässä tulostuslaatu leikiten miellyttävin. Ja itse asiassa hintakin on varsin kilpailukykyinen, mikäli malttaa odottaa hyvät alennukset. Joka photobox-kirjaani on tullut pikku mokia, mutta oikeastaan vain kerran sellainen on ollut valmistajasta riippuvainen. Tuolloin kansipahvi oli kiinnitetty väärinpäin, jolloin kansi oli vähän kiero. Itse valitsen kansikuvaan aina lisämaksulla mattapaperin, se kun vaan on niin hieno. Ifolorin kirjan teko taas on ollut vaivattominta, joten vähän surenkin, ettei muuten kuvanlaatu ole itselleni mieleinen.

Onko teillä muiden firmojen kirjoista kokemusta? :)

Mökkiviikonloppu

Lämpimät valoisat kesäillat ja yhdessäoloa ystävien mökillä. Mikäs sen mukavampaa :)

Weekend at our frind´s cottage with warm summer evenings :)

WC-remonttia

 

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, vai miten se menee...no joka tapauksessa, tänään on sellainen fiilis, että haluan jakaa wc-remppapohdiskeluja, mutta kärsivällisyys ei riitä visualisoimaan mitään hienoa arkkitehtuuripläjäystä. Eli koittakaa saada näistä kuvista jotain kiinni :)

Meillä on siis jo pidemmän aikaa ollut työn alla alakerran pikkuruisen vessan remontointi. Ostohetkellä vessa oli kasarikuosissa ja nyt se on lähinnä työkaluvarasto, mutta varmaan syksyn tullen otamme sen taas käsittelyyn. Miltei kaikki tarvikkeetkin ovat jo valmiina: takaseinä, joka on myös savupiippu, saa betonin värisen hiertopinnan (mieheni on jo tosi professional laastien kanssa!), lattiaan on ostettuna 6-kulmaista mustaa pukkilan laattaa, wc-istuimia meillä on kaksi, joista alas laitamme ehkä vanhan ido 59:n, enso-levyä löytyy (harmi kun ei ole mustaa), vanha peili ja lamppu ovat käyttökelpoiset ja alennusmyyntiallas on sekä hana. Sähköt on vedetty ja seinät on muistaakseni jo levytetty eli tarvikkeista puuttuu vain vedeneristys lattiaan, tapetit, kaappi ja kattovalaisin.  Kaappi valmistunee meidän autotallissa tarvittaessa, tosin kaappi ei ole välttämätön, jos yläkerran wc pysyy päähuussinamme. Tykkään ihan hurjan paljon lukuisista eri tapeteista ja vessaankin sellaista haluaisin, mutta mitenkähän ikinä osaan(mme) päättää, mitä sinne laitetaan!