Vauvan odotusta

Toukokuussa 2014

...ja jälleen vauvamasun kanssa syyskuussa 2015. Sama paikka mutta tässä molemmat vauvani :)

Laskettuun aikaan on enää kolme kuukautta, pientä jänskätystä siispä ilmassa. Eniten taidan jännittää isoveikan suhtautumista muuttuvaan tilanteeseen, sen jälkeen synnytystä ja sitten imetystä ja koliikkia. Kakkavaippoja en tällä kertaa pelkää ja yöheräämisiin olen jo tottunut. Kai me selvitään :D Vauvan tuloon valmistautuminen on aika erilaista tällä kertaa: raskausviikoista ei oikein pysy kärryillä, eikä mitään suurempaa tavarahamstrausta ole tarvinnut. Jonkun verran on tosin tullut hankittua tyttövauvan vaatteita ja neulottua pientä ja vaaleanpunaista. Ainoa iso hankinta on ollut tuplarattaat, käytettynä ostetut Mountain Buggy duetit. Ainoat vierekkäin istuttavat, jotka meidän porras-kuisti-eteinen-hässäkästä saa sisälle vedettyä :D Päätös ratasmerkistä oli siis tällä kertaa aika helppo, kun emme uskalla edes yrittää päällekkäin istuttavaa mallia, esikoisen kanssa nimittäin on ollut sen verran haastavia vaiheita vaunuviihtyvyydessä. Aika vankkurit nämäkin rattaat kyllä ovat, mutta itsepä halusimme kaksi pientä samaan aikaan. Oma vika siis :D

Pieni iso puolivuotias

Puolikas kakku puolivuotiaalle!

Vauvalle tuli puoli vuotta täyteen! En meinaa millään uskoa, miten nopeasti aika on mennyt. Pojan vauvamaiset elkeet ovat kovaa vauhtia vaihtumassa taaperopuuhiksi ja taidot vain karttuvat joka päivä. Kuluneen kuukauden aikana vauvamme on oppinut hurjasti etenkin käsien motorisia taitoja, joista käsien ojentaminen syliin halutessa on äidistä tuntunut hurjan ihanalle. Äiti, isi ja ei ovat selvästi vakiintuneet pojan sanavarastoon ja niistäkin olemme olleet tosi iloisia. Huvittavaa on se, kun pukiessa, vaippaa vaihtaessa tai muuta pojan mielestä kiduttavaa tehtäessä hän pyytää usein toista vanhempaa apuun :D Ympäristöä poika on varmasti tarkkaillut kovasti aiemminkin, mutta tavaroiden tavoittelu on vienyt sen aivan uusille urille. On hauska seurata, mikä poikaa kiinnostaa! Suosikkeja ovat äidin kännykkä, tablettikone, kaukosäädin, lankakerät ja yleisesti kaikki rapiseva. Lelutkin ovat mieluisia ja niistä parhain ehkä vastoin periaatteitamme (ennen pojan syntymää ajateltiin ettei hankita paljoa mitään muovijuttuja eikä varsinkaan ääntä pitäviä) ostettu muovinen lelukaukosäädin josta kuuluu puhetta ja musiikkia. Ulkonäkö ja äänimaailma ovat härvelissä aivan karseat mutta poikaa se ilahduttaa siinä määrin, että pakkohan sitä on heltyä. Joka-aamuinen iloinen jälleennäkeminen säätimen kanssa on oikeasti tosi suloista! Päässä soi "juttuja ihaniksi hallita voi" jne. mutta ei haittaa! Automatkojen pelastus on ollut serkulta lainaan saatu helikopteri, josta kuuluu kaikenlaista pörinää ja valokin vilkkuu. Siinä on kaksi leveliä volyymille, aivan huippua! :D Yleensä lasten lelut kun luukuttavat meteliä korvat hajalle. Autossa  onneksi myös  Juha Tapio rauhoittaa ja lisäksi harkinnassa on Johanna Kurkelan CD:n hankinta, sillä se on etenkin iltaisin pojalle mieluisaa laulantaa. Kiinteiden syönnissä ei olla edelleenkään menestytty. En tiedä, onko poika nirso, sörsselit pahoja, äidinmaito liian hyvää vai olenko vain surkea syöttäjä. Mutta lähestulkoon täysimetyksellä siis mennään edelleen. Flunssaa ollaan sairasteltu, niin kuin joka kuukausi meillä näköjään on tapana, mutta onneksi mitään pahempaa ei ole ollut ja lääkekuureiltakin on vältytty. Ai niin, ja poika sai uuden pienen poikaserkun! voi mikä kokoero, ei meinaa millään ymmärtää, että meidänkin poju on ollut sellainen kirppu.

Henkisesti kulunut kuukausi on itselleni ollut ehkä vaikein. Yöheräämisiä on jo pari kuukautta ollut vähän turhan tiuhaan ja mielessä kummittelee pohdiskelut, hoidanko vauvaa oikealla tavalla. Onko heräämiset seurausta vääränlaisesta nukutusrutiinista, leikinkö liikaa pojan kanssa ja lellinkö piloille, vastaanko itkuihin liian nopeasti. Mitä teen väärin kun poika ei halua syödä kuin rintaa ja pitäisikö pojan nukkua päiväunet ulkona vaikka sisällä hän nukkuu paremmin ja saan silloin itsekin nukkua. Ensimmäiset kuukaudet olin jotenkin itsevarmempi siinä, että toimin oikein, mutta nyt tuntuu, että äitinä olemisen ilosta on jotenkin katkennut terä sen seurauksena, että epäilen koko ajan, olenko hyvä äiti ja toiminko viisaasti pienen aarteeni kanssa. Ympäristöstä saatu palautekaan ei aina helpota vaan useimmiten tulee vain lisää paineita vaikka hyviä vinkkejäkin ollaan kyllä saatu ja jatkossakin niitä on tärkeä saada. Ehkäpä vain olen siinä pisteessä väsymyksen kanssa, että tuntuisi välillä kivalta kun saisin kuulla, että kylläpäs teillä on kasvamassa mukava poika ja hyviä vanhempia olette.

Siskoni otti vauvamasukuvia :)  Nyt kun vauvapallo on kuvattu, saisi poju jo tulla!

Pentax Q...

...ja sen ihanainen konjakin värinen nahkakotelo

Viikon takaisesta huutokaupasta ostimme myös pari hauskaa vanhaa kameraa , joista varsinkin toinen (yläkuvassa) on tosi hieno. Siinä on nyt filmi sisällä, joten pian saamme varmaankin nähdä, mitä sillä saa kuvattua! Huutokaupassa oli yllättävän korkea hintataso. Ehkä tavarat olivat sen arvoisia, mutta ainakin itsellä olisi pitänyt olla vähän suurempi into niiden omistamiseen, että olisin ollut valmis maksamaan enemmän. Niinpä tyydyimme ostamaan vain halvemman pään juttuja, kuten kuvassa olevan lasisen valaisimen kymmenellä eurolla. Nyt meillä on kyllä lamppuja enemmän kuin pistokkeita, mutta ehkä tässä rempan myötä lamput vielä löytävät paikkansa. Huutokaupassa on yleensä ottaen muuten tosi vaikea olla menemättä siihen kilpaluviettiin, joka väkisinkin tulee, kun joku toinenkin haluaa samaa esinettä kotiinsa mukaan!

Tuo uusi vanha kamera on jonkinlainen korvike himoitsemalleni Pentax Q-kameralle, ainakin visuaalisessa mielessä. Pentax K-5, joka on ainoa digikamerani tällä hetkellä, on sitä paitsi aivan loistava laite! Aikanaan pulitin siitä pitkän pennin, mutta se on ollut sen arvoinen. Tykkään erityisesti sen kohtuullisen pienestä koosta, säänkestävyydestä ja hyvistä ominaisuuksista hämäräkuvauksessa, enkä ihan välttämättä edes tarvitsisi pienempää pokkaria kaveriksi. Mutta joissain tilanteissa kaipaan kevyttä kameraa, jonka saisi paremmin mahtumaan käsilaukkuun ja joka olisi vähän vähemmän huomiota herättävä (erityisesti töissä maastokäynneillä kun ei ole aikaa selittää kaikille vastaantulijoille, etten ole lehtikuvaaja tai infoa keräävä omakotiryöstäjä). No jos siis ostaisin pokkarin, olisi se varmastikin tuo Pentax Q jo ihan vain senkin takia, että siihen saa niin superhienon konjakin värisen nahkakotelon. Tai ehkä ostaisin sen juurikin sen takia. Aah, rakastan konjakin väristä nahkaa! Joskus tulee mieleen, että mitäkön miehen kamerafoorumikaverit tuumaisivat jos menisin teknisten hifistelyjen sijaan perustelemaan jokin kameran ylivertaisuutta vain sillä, että sen kotelo on parempi, kuin muiden kameroiden kotelot? :D Tosin tuo kyseinen pokkari vaikuttaa myös muuten tyylikkäältä ja toimivalta, mutta ehkä tällä hetkellä kuitenkin tarvitsen enemmän uusia tapetteja olkkariin ja kattoremonttia, joten fiilistelen toistaiseksi tuolla vanhalla filmikameralla :)

Tässäpä vielä linkki Pirkanmaalla toimivan huutokauppayrityksen sivuille : http://www.piijuska.net/

We were in an auction last week and found some nice things like old cameras, a lamp and a juice squeezer. The other one of the cameras helps a little bit my enthusiasm into cameras with a leather case (but only a cognac color). So if I would buy a compact camera - despite I already have a really nice SLR- I would choose a Pentax Q especially because of the leather case it has.

Kuvakirja

Kanteen valitsin mattapaperin. Kirjan nimi tulostui vähän eri värisenä kuin näytöllä, mutta muuten tykkään.

Itseasiassa nämä koko sivun kuvat ovat parhaita...ehkäpä seuraavan kirjan suunnittelen näiden varaan :)

Taiton tein töissä (työpäivän jälkeen :)) InDesignilla, käänsin sivut jpegeiksi ja vasta lopuksi latasin Photoboxin palvelimelle. Se on osoittautunut ihan kätsyimmäksi valmistusmetodiksi.

Panoraaman tein siten, että laitoin vain kuvat samalle aukeamalle. En edes yhdistänyt niitä etukäteen photoshopilla, koska olen huomannut, että taitoskohdan vuoksi sillä ei ole juuri mitään merkitystä.

 Uusin kuvakirjani saapui :) Vähän hölmöä tässä esitellä kuvakirjasta otettuja kuvia, mutta olisi kiva kuulla muiden kokemuksia eri kuvakirjafirmoista. Itse alan pikkuhiljaa olla uskollinen Photoboxille, vaikka itse kirjantekoprosessi yrityksen palvelimen kautta on aina varsin tuskainen. Mutta lopussa kiitos seisoo eli jos vertaan Ifolorin, Eirikuvan (?) ja Vistaprintin kirjoja (tosin sieltä saa vain vihkosia), on tässä tulostuslaatu leikiten miellyttävin. Ja itse asiassa hintakin on varsin kilpailukykyinen, mikäli malttaa odottaa hyvät alennukset. Joka photobox-kirjaani on tullut pikku mokia, mutta oikeastaan vain kerran sellainen on ollut valmistajasta riippuvainen. Tuolloin kansipahvi oli kiinnitetty väärinpäin, jolloin kansi oli vähän kiero. Itse valitsen kansikuvaan aina lisämaksulla mattapaperin, se kun vaan on niin hieno. Ifolorin kirjan teko taas on ollut vaivattominta, joten vähän surenkin, ettei muuten kuvanlaatu ole itselleni mieleinen.

Onko teillä muiden firmojen kirjoista kokemusta? :)

Mökkiviikonloppu

Lämpimät valoisat kesäillat ja yhdessäoloa ystävien mökillä. Mikäs sen mukavampaa :)

Weekend at our frind´s cottage with warm summer evenings :)

Oho, viime postauksesta onkin taas aikaa...jotenkin ruutuaikapuhti on ollut vähissä ja suuntautunut lähinnä töihin ja polttarikuvien kanssa touhuamiseen.

Mutta vaikka tästä on jo aikaa, pitää vähän hehkuttaa ja tehdä matkailumainosta Tartosta, jossa vietimme pääsiäisen. Oli nimittäin kuuden hengen porukallamme aivan uskomattoman hauska matka, jonka  muistolla elän varmasti taas pitkään. Kiertelimme kaupunkia, vierailimme mm. kasvitieteellisessä puutarhassa, Sangasten linnassa bussiretkellä ja yövyimme vanhassa kaupungissa hotelli Draagonissa (oli kiva hotelli).

Tartossa ehkä mukavinta oli se, että ravintoloissa ruoka oli edullista, joten kun on isommalla porukalla liikkeellä varsinkin talviaikaan, on kivaa istuskella juoruamassa ensin alkupalan, sitten pääruuan ja lopulta kaikkien niiden ihanien jälkkäreiden kanssa.

Intoa ei myöskään vähennä se, että löysin yhdet ehkä hienoimmat koskaan omistamani kengät eli konjakin väriset saapikkaat sekä antikvariaatista venäläisen 50-luvun arkkitehtuuria käsittelevän opuksen. Ai niin ja unohtamatta uusia vaelluskenkiä!

Lisää olisi vielä voinut paneutua lankamyymälöihin ja kirpputoreihin, niitäkin tartossa nimittäin on.

Viikko sitten meillä muuten oli piha miltei lumen peittämä, nyt kukkii sinivuokot!

During easter time we made a trip to Tarto in Estonia with our friends...we had a good time there!

Oon ehkä vähän lapsellinen, mutta silti tuo kieli jaksaa aina naurattaa! :D
Estonian has similar words with Finnish language and it still makes me laugh like a teenage boy. In Finnish this Tartu ball club means something like www.touch the "balls" club.ee.

and this is like "roar you father-in-law!" :D

Northern lights in Sodankylä earlier this week

We spent a great winter holiday at a cottage in Lapland.

If we would live in Lapland, I think I would like a place like this...

...or this...

...or this.

This wouldn't be too bad either :)

We also skied a little bit around the cottage and at Luosto.

Sairaslomailut ja talvilomailut alkavat olla nyt pikkuhiljaa ohitse. Viikko sitten reissasimme Lappiin miehen synnyinseuduille mökkeilemään ja miehen mummia tapaamaan. Vietimme lisäksi hauskan päivän tosi mukavien tyyppien, täältäkin tuttujen ihmisten kanssa. Pikkuisen myös hiihtelimme, kun käsikin alkaa olla jo paremmassa kunnossa. Ihanan rentouttavaa oli touhuilla perusmökkijuttuja, eli syömisiä, saunomisia, puiden kantoa, kaikkea ilman kiirettä.

Eilen olin mukavien naisten seurassa ystäväni polttareissa. Kaiken lomailun ja polttarihuuman lomassa pääsi palmusunnuntai ihan unohtumaan ja ensimmäiset pikkuvirpojat eivät saaneet kovin hyvää saalista meiltä. Sitten juoksin kauppaan, mutta lisää virpojia ei tullutkaan, liekö mörskämme on niin pelottavan näköinen. Nyt on sitten itse herkuteltu nameilla :D