Messukohde Kotola oli lempparini! Talon ei tarvitse olla iso ollakseen tilavan tuntuinen ja valoisa. Tykkäsin rintamamiestalo kohtaa japanin-meiningistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tällainen talo olisi levollinen paikka asua. Yllättäen aika hintavan tuntuinen kuitenkin, olikohan about 300 000e vuokratontilla ja kai halvimmasta päästä messutaloja...

Tästä tykkäsin myös. Arkkitehtuuri oli raikasta ja tilat valoisia. talossa oli rauhallinen tunnelma, josta tykkäsin. Ja vitsit mikä portaikko! Seuralaiseni mielestä taas tässä ei ollut mitään vaan oli tylsä, mutta laitanpa kuvat jos joku muukin tykkäisi. Onneksi rakennuksia oli messuilla monenlaisia, jospa jokainen löysi jotain kiinnostavaa!

Tämä kohde on Hongan Markki ja kuvan lainasin yrityksen sivuilta kun en itseltä löytänyt. Kohteen arkkitehti Anssi Lassila (oon vähän fani) on  suunnitellut paljon muitakin hienoja puurakennuksia ja tämä on tosi kaunis myös. Tykkään myös ulkorakennuksesta.

Riihi oli ehkä yllättävin ja hyvällä tavalla persoonallinen kohde (emme tosin ehtineet vierailla kaikissa) ja kaikkein vaikein valokuvata! Tässä oli kiinnostavasti hyödynnetty järvimaisema, jota ei patovallin vuoksi näy ensimmäisestä kerroksesta. Olohuone ja keittiö oli varmasti sen vuoksi toisessa kerroksessa ja toimi! Alakerran sisääntuloaulan funktio jäi tosin mietityttämään, mutta lienee asukkat miettineet sen käyttötarkoituksen vastaamaan omia tarpeitaan. Se oli ihan superhieno kuitenkin molemmin puolin taloa peilautuvien vesiaiheiden ja betoniportaikon kera. Ulkoa talo oli ehkä omaan makuun mahtipontinen, mutta hyvä julkisivusommittelu silti.

Terveiset pieneltä asuntomessupyrähdykseltäni! Kävin siellä vauvan ja ystäväni kanssa miesväen hurvitellessa Hoplopissa. Ennen kuin unohdan koko tapahtuman, kirjoitanpas muutaman ajatuksen tännekin!

Edellisen kerran asuntomessuilla kävin Tampereella ja Kokkolassa, joten kovin tuoretta vertailukohtaa ei ole. Olin kuitenkin miltei yllättynyt, miten monta kiinnostavaa kohdetta Seinäjoelta löytyi. Tykkäsin siitä, miten osalla aluetta oli rakennukset käsitelty ulkoa luonnonläheisillä väreillä, jotka tekivät varsin erinäköisistä rakennuksista levollisen kokonaisuuden. Sillä osalla aluetta, jolla väritys puolestaan vaihteli enemmän, jäi rakennusten välinen dialogi mielestäni vähän oudoksi. Mäntymetsä talojen ympärillä oli myös hieno, joten koin pihojen pienuuden oikeastaa ihan positiivisena, minä kun en koskaan ole ollut mikään golf-nurmien ystävä. Luontoa oli siis säilynyt enemmän.

Keräsin ylle muutaman kohteen, jotka kokonaisuutena tuntuivat kiinnostavilta. Seuralaiseni kanssa makumme olivat muutamista kohteista vähän erilaiset, mutta oli tosi mielenkiintoista kuulla perustelut, miksi joku oma suosikkini ei miellyttänyt. Pitää arkkitehdin jalat maassa :D

Sopiiko nämä talot vierekkäin, mitä mieltä olette? 

Vauvan odotusta

Toukokuussa 2014

...ja jälleen vauvamasun kanssa syyskuussa 2015. Sama paikka mutta tässä molemmat vauvani :)

Laskettuun aikaan on enää kolme kuukautta, pientä jänskätystä siispä ilmassa. Eniten taidan jännittää isoveikan suhtautumista muuttuvaan tilanteeseen, sen jälkeen synnytystä ja sitten imetystä ja koliikkia. Kakkavaippoja en tällä kertaa pelkää ja yöheräämisiin olen jo tottunut. Kai me selvitään :D Vauvan tuloon valmistautuminen on aika erilaista tällä kertaa: raskausviikoista ei oikein pysy kärryillä, eikä mitään suurempaa tavarahamstrausta ole tarvinnut. Jonkun verran on tosin tullut hankittua tyttövauvan vaatteita ja neulottua pientä ja vaaleanpunaista. Ainoa iso hankinta on ollut tuplarattaat, käytettynä ostetut Mountain Buggy duetit. Ainoat vierekkäin istuttavat, jotka meidän porras-kuisti-eteinen-hässäkästä saa sisälle vedettyä :D Päätös ratasmerkistä oli siis tällä kertaa aika helppo, kun emme uskalla edes yrittää päällekkäin istuttavaa mallia, esikoisen kanssa nimittäin on ollut sen verran haastavia vaiheita vaunuviihtyvyydessä. Aika vankkurit nämäkin rattaat kyllä ovat, mutta itsepä halusimme kaksi pientä samaan aikaan. Oma vika siis :D

Vanhoja taloja

Viikonloppuna Hämeenkyrössä oli avoimet ovet monessa vanhassa talossa ja mekin suuntasimme sinne. Emme ehtineet kiertää läheskään kaikkia kohteita, mutta ne joissa kävimme olivat tosi mielenkiintoisia! Retkipäivät ja vanhojen talojen näkeminen piristävät aina :)

Vanhojen talojen yhteydessä oli myös pieniä kirpputoreja. Minulle mukaan tarttui Kaunis matto-kirja vuodelta 1950, jossa on Rauha Aarnion työohjeet moneen hienoon ja tälläkin hetkellä yllättävän ajankohtaiseen mattomalliin. Meillä ei kyllä ole mattopuita, mutta jospa joskus tulevaisuudessa.

Muutama kuva lisää reissusta...

Lähiranta350 m:n päässä mökistämme

Havnebyen

Kirjastot, ne loistavat paikat käydä ilmaisessa wc:ssä :D

Reissun kallein hankinta oli Deuterin kantorinkka. Ihan loistava muuten!. Matkarattailla oli vähän tiukkaa päästä dyyneillä etenemään!

Själlands Odde

Teiden varsilla oli useita tilakauppoja, joista sai tuoreita marjoja ja vihanneksia. Lähisatamasta ostimme myös tuoretta lohta ja turskaa.

Odsherred zoo

Kirkko Stavns cliffien jyrkänteillä

Sama paikka, tosi vaikuttava!

Pihakirppis. Jos olisimme olleet omalla autolla, pari tuolia olisi saattanut lähteä matkaan.

Lähirantaa (ja raskauden myötä leviävää takaosiotani :D)

Meidän Tanskan reissu

Kesäkuun lopulla suuntasimme lomareissulle Tanskaan, josta olimme varanneet Dancenterin kautta vuokramökin viikoksi. Alunperin olimme suunnitelleet menevämme laivalla omalla autolla, mutta laskettuamme, että lennot+vuokra-auto viikoksi maksaisivat noin 1000 e laivalippuja vähemmän, päädyimme jälkimmäiseen ratkaisuun. Kohteeksi valikoitui Själlands Odde, joka on niemimaa parin tuntia Kööpenhaminasta eli vielä kohtuumatkan takana ajaa pikkupojan kanssa lentokentälle ajojen ja lennon jälkeen.

Själlands Odde oli kiva paikka viikon reissulle, eikä yksivuotias osaa vielä pyytää Legolandiin tai muihin kuuluisiin nähtävyyksiin. Niinpä käytimme paljon aikaa rannalla leikkimiseen ja lähikylissä ja -kaupungeissa vierailuun. Meidän mökki oli mukava, Dancenter ihan ok paikka vuokrata se ja kaikenkaikkiaan Tanska on mielestäni hyvä ja turvallinen maa matkustella lapsen kanssa. Ja sopivan lähellä 1h 40 minuuttia lentoa ajatellen! Oli meilläkin toki jotain takaiskuja - mökin viemäri ei oikein toiminut, sen piha kuhisi punkkeja ja Dancenterin kirjallinen palvelu oli vain tanskaksi ja saksaksi, jonka vuoksi emme saamastamme ohjevihkosta tajunneet, että sähkömittari olisi lopuksi pitänyt lukea. Mutta hyvä mieli jäi matkasta :)

Meidän 8-kuukautinen

Viime viikot on tullut puuhattua niin kaikennäköistä, ettei blogin puolelle ole kerennyt. Mutta jotta ehdin kertoa meidän 8-kuukautisesta, pitää postata nopeasti, koska kohta hän on jo 9 kuukautta! Menneen kuukauden aikana poika on taas tullut isomman pojan oloiseksi. Jotenkin tuo istumisen oppiminen on tehnyt hänestä vähemmän vauvamaisen. Kontata hän ei osaa, mutta liikkumiseen hän on keksinyt muita konsteja, kuten äidin hyödyntämisen. Mutta siitä ei enempää, koska pelkään, että taas kehitän aihetta päivittelyyn, että passaan beibeä liikaa. Mutta eiköhän hän asiat lopulta opi, vaikka minä hänen äitinsä olenkin :D  Erityisiä ihastuksen kohteita pojalla on edelleen portaikot, mikrot, kitarat ja kissat. Kännykät, pankkikortit ja avaimet ovat myös tavoiteltuja tavaroita. Lempparimakuja ovat päärynä ja appelsiini, ulkoilu, musiikki ja äänien tuottaminen on mieluisaa ja tekemääni japaninallea halitaan aivan erityisesti. Ai niin, ja viikko ekasta hampaasta puhkesi toinen alahammas, vähänkös söpön näköistä!

8-kuukautispäivää vietimme oman vauvani, ystäväni ja hänen vauvansa kanssa Naantalin kylpylässä. Olipas mukava irtiotto arjesta, lämmintä vettä ja hienoja paikkoja! Kesällä olisi mukava käydä kaupungissa uudestaan.

Utsjoen kirkkotuvat

Kaldoaivin erämaa

Leirielämää

Vuokramökki Nuorgamissa oli kiva yöpymispaikka vaelluksen jälkeen

Näköala mökiltä

Vauvan kanssa en tänä vuonna pääse vaeltamaan, joten se sijaan tunnelmoin viime kesän Lapin reissun kuvilla. Vaellusfoorumeilla löytyy kyllä keskusteluja vauvan kanssa vaeltamisesta, mutta oma mielipiteeni on, ettei vauvan paikka ole ainakaan sellaisilla retkillä, joilla itse olen ollut. Säät, maasto ja ötökät voivat olla arvaamattomia, enkä itse halua ottaa riskiä, että kiusaisin lastani vain oman huvitukseni vuoksi. Vähän liian monena kesänä ollaan lompsittu kauheassa vesisateessa melkein nollakelillä. Ehkäpä parin päivän retki saunallista varaustupaa hyödyntäen voisi kuitenkin olla ihan ok pienenkin lapsen kanssa, ja toki joskus vielä pojun pitää saada nähdä erämaa!