uusi :)

Se on jännä juttu, miten paljon mielitekoja heräsi sen jälkeen, kun tieto muutosta varmistui. Aiemmin olin ollut melko tyytyväinen omaisuuteni määrään ja laatuun, mutta joku kumma materialisti sisälläni heräsi eloon. Toki olen ollut materialisti (eli nautin tavaroista :D) ennenkin, mutta nyt sain kehitettyä äärimmäistä draamaa, kun himoitsemani palisanterilipasto, johon oikeastaan ei olisi ollut edes varaa, olikin jo myyty. Tai se, että olin varsin kyvykäs keskustelemaan tuntikaupalla sohvien syvimmästä olemuksesta. Tai että monta viikkoa ajattelin joka päivä string-hyllyä, jota en siis ole hankkinut, mutta mielessäni hekumoin siitä edelleen. Kaksioon muuttaminen on todella ollut odotettu hetki elämässäni.

En olisi edes arvannut, miten mukavaa tila on, tai ikkunoista tulviva valoisuus. Melkein-ammattini puolesta osaan tietenkin miettiä ja suunnitella niitä, mutta olin jo niin pitkään asennoitunut itse olemaan niistä osaton. Asunnossani ei ole hienoja parketteja tai viimeisen päälle tapetteja, mutta olen äärimmäisen kiitollinen tästä mahdollisuudesta tänä aikana, kun vuokrat yleensä ovat pilvissä. Pinnoista huolimatta asunnossa piilee kuitenkin suht tyylikästä 50-luvun arkkitehtuuria, ja aluekin on mukava sekä kävelymatkan päässä kaikesta.

Eli tervetuloa!

Viimeinen yö 17 neliössä

Kevätaurinko on mahtava :)

Nyt on viimeinen yö 17 neliössä ja vähän jännittää.
Jännittää, millainen koti tulee asuntoon, jossa on sisäpinnat ovat 80- tai 90-luvulta (ei erityisemmin makuuni), ulkoseinät 50-luvulta (kovastikin makuuni). Jännittää, ehdinkö koskaan töihin ajoissa, sillä nyt on ollut huikea kahdeksan minuutin kävelymatka. Jännittää, miten muutto-operaatio sujuu. Kaikin puolin kuitenkin hyvä ja odottava mieli.

Huomasitteko, muutin vähän blogin ilmettä! Jotenkin tuntui, että jotain uutta tänne kaivataan, vaikka en nyt ainakaan aio perustaa uutta blogia siitä huolimatta, että uusi koti onkin 49m2. Logosta tuli kyllä hieman 70-luvun rakennusliikkeen mainoksen näköinen, mutta kelvannee toistaiseksi :)

Muuttopuuhia kohti

Olin vähän niinkuin päättänyt, että blogini päivittyy vasta sitten, kun diplomityöni on palautettu, mutta seuraava informaatio tuntui varsinkin blogini nimeä ajatellen tarpeelliselta kertoa. Jos kukaan tänne enää edes eksyy, kun päivityksiä tulee niin harvoin...

Aion muuttaa 17 neliöstä! Pysyn kyllä toistaiseksi samassa kaupungissa, mutta muutan isompaan asuntoon. Eli ei enää puheita kompaktista asumisesta, ekologisen jalanjäljen pienentämisestä, minimimitoituksesta ym. ;)

Toisaalta on hieman haikea mieli, sillä vaikka tämä onkin ollut väliaikaista opiskelijaboksielämää, on tämä silti ollut kotini pian kolme vuotta kaikkine hyvine ja huonoine hetkineen. Toisaalta olen huikean iloinen tulevasta 49 neliöstä, parvekkeesta, pakastimesta, keittokomerosta, pesukoneliitännästä, kaappitilasta ja kolmesta ilmansuunnasta. Reilun kuukauden päästä postailen varmaan kuvia uudesta kodista.

(ja huom kaikki tutut, muutan ihan yksin, joten ei sen suurempaa elämänmuutosta tiedossa :) )

Kuvassa on yksi harvoista käsitöistä, joita vuoden aikana olen saanut valmiiksi asti. Siitä tuli joululahja siskon tokaluokkalaiselle.

Kuolema ei ole elämän päätepiste vaan kaksoispiste :)

Kiitos kivoista kommeteista Sveitsin Montreauxin lomakuvistani, ja anteeksi kun olen laiminlyönyt blogimaailmaa. Blogin kaksivuotissynttäritkin taisivat tulla ja mennä... Lisää lomakuvia olisi myös kun ehtisin niitä tänne laittamaan. Loppukesästä tuli harrastettua jonkin verran kotimaan matkailua, ja tekisi mieli jakaa muutama kuva, sillä meidän Suomi on niin hieno maa!

Kävin tänään Tyrvään vanhassa kirkossa, joka on nyt korjattu tuhopolton jäljiltä, ja hieno oli! Olin lukenut jo etukäteen lehdistä, miten palaneet maalaukset oli päätetty korvata Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan modernilla taiteella, joten olin odottavalla mielellä. Toisaalta ehkä vähän varautunutkin, sillä olen aika hengellinen ihminen, ja en oikein osannut arvioida, mitä odottaa sen suhteen. Mutta täytyy sanoa, että onnistuneen valinnan mielestäni seurakunta on tehnyt, sillä maalaukset ovat oikeastikin puhuttelevia, ja varsinkin opastuksella niiden sisältämästä symboliikasta sai paljon irti.

Linssilude

Lomakuvia: Sveitsi

Suosikkimaideni joukkoon löytyi jälleen uusi maa. Postaan myöhemmin lisää kuvia ja vähän myös tarinaakin.

Lomakuvia: Kreikka

Hoplaa. Täällä taas. Tosin vieläkin vähän empien, mitä tehdä niin tämän virtuaalisen kuin sitten se fyysisenkin 17 neliön suhteen. Toisaalta blogittomuus lisää yöunien määrää ja lieventää opiskelustressiä, ja toisaalta koko vuoden olen uhonnut tämän olevan viimehetkiä Tampereella ja 17 neliössä asumisen elämänvaiheesta. Mutta sitten kuitenkin arveluttaa. 17 blogi on ollut muistikirjani jo kohta kaksi vuotta ja vähän sellainen oma lapsi, josta ei raaskisi luopua. Ja Tampereen kesä on KAUNIS, voi että, viime vuoden Suomen kesä jäi väliin, joten nyt näen taas uusin silmin kaiken vihreyden ja ympäröivien järvien viehätyksen. Taidan olla valmis joko lähtemään tai jäämään, näin yksinkertaisesti sanottuna :D

Kesälomareissuni muotoutuivat loppumetreillä kahdeksi eri matkaksi kahteen eri maahan kahdessa ei matkaseurassa. Kuviin keräsin Ateena-Volos-skiathos-Skopelos-Ateena-matkan kivoja juttuja.

1. Meri: Välimeressä löysin itsestäni vesipedon, jota en uskonut olevan olemassakaan. Lämmin merivesi ja aallot, ah!

2. Ystävieni kreikkalaiset häät: meren rannalla, aaltojen pauhatessa ja täysikuun heittäessä sillan veden päälle. Runsas valikoima liharuokia ja hauskoja piiritansseja, joita tanssin, vaikken osannutkaan.

3. Skiathos ja Skopelos: kiittelimme itseämme ratkaisusta viettää suurin osa matkasta saarilla. Kukkulakaupungit kapeine kujineen ja portaineen olivat jänniä paikkoja.

4. Kulttuuri: Akropolis ja Mamma Mia. Viime kesän matkoilla teemana olivat mm. Amelie, Rottatoulle, Moulin Rouge, P.s I love you ja The Quiet Man. Aikaisemmalla Skotlannin matkalla puolestaan etsin Rob Royn, Braveheartin ja Da Vinci-koodin kuvauspaikkoja. Nyt löytyi Mamma Mian maisemat! On mielenkiintoista verrata todellisia näkymiä filmille luotuun illuusioon, vaikka kaippa tämä on vähän kieroutunut harrastus. Akropolis oli myös erityisen hieno nähdä omin silmin.

Ihan kaikkein parasta lomassa oli kuitenkin se, että kerrankin oli aikaa viettää 24h ystävien seurassa.